kultahippu.fi - Oma kaivos

Oma kaivos | Kultahippu.fi

Kultahippu.fi Spined HTML

Oma kaivos | Kultahippu.fi Kultahippu.fi Tarinoita kullasta ja ohjeita kullankaivajalle Siirry sisältöön EtusivuKuvakertomuksia Metallinpaljastin Hipputeos KULTAKAUPPA Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Platinahipuista 1984 Historia ja tarinat Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Ivalojoki Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Haaksirikko Toloskoskella Ivalojoen lasku kesällä 2009 Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Saamelaiset kullankaivajana Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Olavi Jomppanen +25.10.2017 Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Erkki Kaikkonen on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Lasse Kockin muistolle Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Youtube Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Oma kaivos Saamelaiskäräjät vastustaa kullanhuuhdontalupien jatkolupia sekä uusia lupia  (5.12.2016) Saamelaiskäräjät on antanut yhteislausunnon Tukesille koskien kullanhuuhdontalupahakemuksista Ivalojokeen laskevien Sota-, Uiem- ja Kyläjokien sekä niihin laskevien sivuhaarojen alueille. Saamelaiskäräjät  vastustaa  kaikkien kullanhuuhdontalupien myöntämistä ko. alueelle. Lausunto on 10 sivua pitkä, allekirjoittajina ovat Tiina Sanila-Aikio puheenjohtaja ja Anni-Helena Ruotsala ympäristösihteeri.  Tässä on lyhyt yhteenveto lausunnosta ja perusteista ilman lakiviitteitä.  Kaivoslain mukaan kullanhuuhdontalupaa ei saa myöntää, jos luvan toiminta: –          yksin tai yhdessä muiden vastaavien lupien tai alueiden muiden käyttömuotojen kanssa olennaisesti heikentäisi saamelaisten kotiseutualueella edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja taikka muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria. –          aiheuttaisi erityisellä poronhoitoalueella huomattavaa haittaa poronhoidolle  Lausunnon ydinasia on se, että ko. alue on niin tiheästi kullanhuuhdonnan piirissä, että ne haittaavat Kutturan siidan viiden poroperheen toimintaa alueella. Kolme asiaa tulee selvemmin esille lausunnossa:  1.       Sota- ja Uiemjokien rantatörmät ovat korvaamattomia siidan porojen ravinnonsaannille talvella, alue on ainoa jäljellä oleva talvilaidunalue.  Alueen voimakkaan metsätaloustoiminnan sekä laajojen suoalueiden vuoksi porojen talvilaidunalueet rajoittuvat jokien, erityisesti  Sota- ja Uiemjokien, varsille.  2.       Porojen liikkuvuus ja kuljetus on vaikeutunut kullanhuuhdonnan takia. Nykyiset ja käsittelyssä olevat luvat kattavat esimerkiksi lähes koko Sotajoen keskiosan alueen. Mikäli porot eivät enää pääsisi ylittämään Sotajokea, menettäisi siida/tokkakunta noin 16 km2 kokoisen laidunalueen kullanhuuhdontatoiminnan takia.  3.       Lapiokaivussa ei vaadita laskeutusaltaita eikä huuhdontaveden kierrätystä, näin jokeen pääsee lietettä, joka tuhoaa kalojen kutualueita ja saamelaiset kalansaaliit pienenevät.  Suora lainaus sivulta 8  ”Ottaen huomioon,  että  1) Sota- ja Uijemjokien alueelle kohdistuu yhteensä 77 kpl voimassa olevia ja haettuja kullanhuuhdontalupia, 2) ettei lapiokaivussa yleensä kierrätetä vettä tai käytetä laskeutusaltaita, vaan huuhdontavesi valuu suoraan vesistään, sekä 3) ettei kaivosviranomainen ole toistaiseksi asettanut riittäviä lupamääräyksiä veden ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja siten kalastusmahdollisuuksien turvaamiseksi.  Saamelaiskäräjät  katsoo,  että kullanhuuhdontatoiminnasta ko. alueella yhdessä muiden alueen käyttömuotojen kanssa heikentää oleellisesti saamelaisten edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja taikka muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria. Tämän vuoksi Saamelaiskäräjät katsoo, ettei vireillä olevia ja vastaavia haettuja kullanhuuhdontalupia tule myötää Sota- ja Uiemjokien sekä niihin laskevien haarojen varsilla.” (sama koskee myös Kyläjokea).  Suora lainaus sivulta 5 ”Porosta saadaan myös pääosa saamen käsitöissä tarvittavasta materiaalista. Mikäli poronhoidon harjoittamisedellytykset alueella katoavat kullanhuuhdontatoiminnan vuoksi, katoaa poronhoidon myötä vähitellen myös alueen saamelainen kulttuuri ja kieli.”  Yllättävintä lausunnossa on vastustus myös lapiokaivua kohtaan. Aikaisempien tietojen mukaan Saamelaiskäräjät eivät valita lapiokaivuluvista.  Jatkossa kaikki ko. alueen kullanhuuhdontaluvan hakijat saavat kyseisen lausunnon kommentoitavakseen. Kullankaivajain Liitto voisi ottaa yleisesti kantaa lausuntoon ja ohjeistaa jäseniään lausunnon vastineen laatimisessa. Miten, missä ja milloin kullankavajaksi Pikkuhiput vaskoolissa Kullankaivajaksi ryhtyminen ei ole aivan helppoa ja yksinkertaista. Kullanhuuhdonta on usein välineurheilua ja kallistakin kuten monet muut harrastukset (rännit, pumput sekä lupamaksut). Mutta alkuun pääsee myös edullisesti, tarvitaan vaskooli ja lapio. Vaskoolin voi ostaa nettikaupasta www.hipputeos.fi tai monesta Saariselän kaupasta. Hipputeoksen vaskoolien mukana on kultahiekkaa, jossa on muutama pieni kultahippu, pääset heti kokeilemaan vaskausta ja löydät ensimmäiset omat kultahiput. Vaskauspaikat Omaa kaivupaikkaa ei tarvitse eikä kannata hankkia ensimmäisille huuhdontaretkille. Vaskaamista pääsee kokeilemaan ilmaiseksi Lapin Kullankaivajain Liiton huuhdontapaikoille liittymällä liiton jäseneksi, katso paikat Liiton sivuilta http://www.kullankaivajat.fi/page21.php. Liiton huuhdontapaikoilla voi käyttää myös ränniä. Palsinojalla on Liitolla yksi suositummista kaivupaikoista Sateenkaarenpäässä ovat rännit valmiina päiväkävijöille Maksullisia huuhdontapaikkoja on muun muassa Tankavaaran Kultakylässä, Laanilan Savottakahvilalla, Saariselän Panimoravintolalla sekä Kullanhuuhtomo Sateenkaarenpäällä Laaninojalla. Vaskausohjeet ovat sivullamme ”Ohjeita/vaskaus”. Kullanhuuhdonta Perusränni, jossa kumirihlat Vaskaamalla ei käsitellä suuria maamassoja. Jos kultakuume on jo saanut ylivallan, niin vaskaamisen jälkeen on aika hankkia ränni varusteineen ja vesipumppu. Rännittämään pääset Liiton huuhdontapaikoille sekä joillekin vuokrapaikoille. Rännin mitoituksesta ja rihlojen suunnittelusta lähtee ”varustelukierre”. Ensimmäiseksi ei kannata lähteä kehittelemään omia ideoitaan, vanha ja koettu perusränni, rautarihla ja/tai kumimatto, riittää aluksi. Hipputeokselta saat valmiina alumiinisen rännin. Katso rännittämisohjeita ”Ohjeita/huuhdonta”. Liiton valtauksella ja vuokrapaikoilla et voi varata itsellesi löytämääsi hyvää kaivumonttua, vaan kun poistut paikalta, niin seuraava kaivaja voi jatkaa samalla montulla. Silloin tulee mieleen hankkia oma huuhdontapaikka. Milloin Kullanhuuhdontaa voi harrastaa lämpötilan ollessa plussan puolella. Pakkasella rännit ja varusteet jäätyvät. Normaalisti kaivukausi alkaa kesäkuun alkupuolella, kovan talven jälkeen maa voi olla jäässä jopa juhannukseen saakka. Lämpiminä syksyinä rännitys onnistuu lokakuun alkupuolelle. Lapiorännitys loppuu käytännössä syyskuun puolivälissä, kylmän veden kanssa läträäminen ei ole herkullista. Kullanetsintä, missä kultaa on Huuhdontakultaa, eli sorassa tai moreenissa olevaa kultahiekkaa tai hippuja, löytyy Suomessa Lapissa muutamilla alueilla. alueet voidaan nimetä seuraavasti: Ivalojoki sivujokineen ja puroineen, Lemmenjoki, Laanila, Tankavaara sekä uusimpana Vuotso. Muualtakin irtokultaa on löytynyt, mutta ei niin paljon, että kaivaminen on ollut tuloksellista ja olisi aiheuttanut ”kultaryntäyksiä”. Kaivoslaki 2011 muutti kullanhuuhdonnan perusteita. Kullanhuuhdontavaltaukset KEENEN etsintäpaketti, mukana on: vaskooli, seula (kolme eri tiheyttä), kultaputki sekä ilmapumppu kuivan hiekan ”vaskaukseen” muuttuivat kullanhuuhdontaluvaksi. Lupa-alueen suurin pinta-ala on 7 ha (2016 alkaen). Kullan etsintään vaskoolilla ei tarvita lupaa, mutta siitä pitää ilmoittaa maanomistajalle; millä alueella haluat etsiä kultaa ja ottaa vähäisiä näytteitä vaskoolilla. Lapissa ilmoitus tulee lähettää Metsähallituksen Ivalon palvelupisteelle ivalo@metsa.fi http://www.luontoon.fi Ivalontie 10, 99800 Ivalo Lähetä sähköposti, jossa kerrot millä alueella, milloin ja ketkä etsintää tekee. Ota kuva tietokoneen ruudulta kaivosrekisteri kartasta puhelimen kameralla. Kartta kulkee aina mukanasi ja näet mitä alueet ovat vapaana. Pidä kuitenkin aina myös paperikartta mukana, siitä ei lopu virta. Ennen maastoon menemistä tulee selvittää missä voimassaolevat valtaukset ja huuhdontalupa-alueet sijaitsevat sekä alueet, joille on jo haettu huuhdontalupaa. Näille alueille ei voi mennä tekemään tutkimuksia. Tukesin kaivosreksiterikartan voimassaolevista ja hakemuksista löydät täältä http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri//. Huuhdontaluvan hakeminen Uusi kaivoslaki muutti kullanhuuhdonnan asemaa kaivoslaissa. Enää ei haeta valtausta kullanhuuhdontaa varten vaan kullanhuuhdontalupa. Kaivospiirit kullanhuuhdontaa varten muutetaan myös kullanhuuhdontaluviksi. Koneellinen kullanhuuhdonta kiellettiin Lemmenjoen kansallispuiston alueella siirtymäajan jälkeen. Kullanhuuhdontakorvaus maanomistajille on 50 euroa/ha. Katso kaikki kustannukset ”Oma kaivos/Oman kaivoksen kustannuksia” Uusi kullanhuuhdontalupa on voimassa 4 vuotta tämän jälkeen voi hakea uusintalupaa, joka voi olla voimassa jopa 10 vuotta. Lisäaikaa voi hakea niin monta kertaa, kun haltija haluaa ja alueella on ollut toimintaa. Kullanhuuhdota-alueella ei ole karenssiaikaa. Kun kullanhuuhdotalupa on rauennut, niin samalle alueelle voi välittömästi hakea uutta lupaa, kuka ehtii. Kullanhuuhdonta luvat kannattaa tehdä heti kerralla mahdollisimman täydellisesti. Jos lupahakemus on oleellisesti puutteellinen, niin toinen hakija, joka on tehnyt jälkeenpäin perusteelisen hakemuksen pääsee etusijalle hakemuksen käsittelyssä. Vuosittain on annettava selvitys talteen otetun kullan sekä käsitellyn maan määrästä, kaivuuseen osallistuneiden henkilöiden määrä henkilötyöpäivinä, työskentelyaika sekä tehdyt maisemointi- ja jätehuoltotoimenpiteet. Selvitys on jätettävä seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Hakemukset voi täyttää netissä Tukesin sivulla. Alla linkit lisätiedoista ja hakemuslomakkeisiin. Lisätietoja myös Kullankaivajan oppaasta.   LISÄTIETOJA HUUHDONTALUVASTA Terho Liikamaa Tukesista piti esitelmän Lapin kullankaivajain liiton Kultaseminaarissa talvella 2012 uuden kaivoslain vaikutuksista kullanhuuhdontaan. Alla on linkit esitelmään sekä sekä ote kaivoslaista ja Tukesin kullanhuuhdonnan lomakkeet. Lue tästä  120120 Kullanhuuhdonta uudessa kaivoslaissa – LKLn seminaariristeily  Katso myös Tukesin linkki sivun oikealla reunalla. Ote uudesta kaivoslaista kullanhuuhdonnan osalta Kaivoslaki ote kullanhuuhdonta   Kullanhuuhdontalupahakemus  ja muut lomakkeet Tukesin sivulla Kullanhuuhdontalupa hakemus pdf   Vuosittainen selvitys kullanhuuhdonnasta pdf   Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma pdf         Vastaa Peruuta vastausSinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi. Haku: Suosituimmat artikkelit & sivut Kuvakertomuksia Henkilötiedosto Oma kaivos Metallinpaljastin Välineitä Hipputeos KULTAKAUPPA Lemmenjoki Saariselkä ja Laanila Vaskaus Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Uutisia kultamailta Lapin kullan kimallus 2018 Kultakesä alkoi komeasti: 225 g Kultakioski avattu Kutturantiellä UUTUUS SEULARÄNNI Palsinojan Neeterin tarina 1881 Tankavaarasta kultaa 85 vuotta Maija Vehviläinen  puheenjohtajaksi Sivut Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hipputeos KULTAKAUPPA Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Platinahipuista 1984 Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Historia ja tarinat Ivalojoki Haaksirikko Toloskoskella Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen lasku kesällä 2009 Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Saamelaiset kullankaivajana Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Erkki Kaikkonen on poissa Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Lasse Kockin muistolle Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Olavi Jomppanen +25.10.2017 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Youtube Linkit Hipputeoksen nettikauppa Kullankaivajain liitto Kultaperinne Lapin korukivet ja linkit Lapinkullan Ystävät ry Seppo J. Partasen kotisivut Tankavaaran Kultamuseo Teamdeadwood – vihreä kulta Tukes Valtauskartta HIPPUTEOKSEN NETTIKAUPASTA www.hipputeos.fi Lappiaiheiset kirjat ja kullankaivuvälineet. Kullan hintakäyrät (1 vuosi) USD / Unssi Lähde: gold price / goldprice.org Kultahippu.fi Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla.