kultahippu.fi - Kultala

Kultala | Kultahippu.fi

Kultahippu.fi Spined HTML

Kultala | Kultahippu.fi Kultahippu.fi Tarinoita kullasta ja ohjeita kullankaivajalle Siirry sisältöön EtusivuKuvakertomuksia Metallinpaljastin Hipputeos KULTAKAUPPA Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Platinahipuista 1984 Historia ja tarinat Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Ivalojoki Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Haaksirikko Toloskoskella Ivalojoen lasku kesällä 2009 Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Saamelaiset kullankaivajana Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Olavi Jomppanen +25.10.2017 Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Erkki Kaikkonen on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Lasse Kockin muistolle Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Youtube Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kultala IVALOJOEN KULTALA HENKII HISTORIAA Presidentti Kekkonen juhlisti Ivalojoen Kultalan kunnostustöiden valmistumista 1977. Kuvassa häntä isännöivät oikealta Herman Stigzelius, Martti Hanhivaara, Asko Oinas ja Yrjö Alaruikka. Taustalla vilahtavat muun muassa Nipa Raumala, Yrjö Korhosen kalju ja Paavi Pitkänen. Lapin pitkän ja värikkään kultahistorian keskeinen paikka on Ivalojoen Kultala. Se rakennettiin valtion viranomaisten tukikohdaksi kevättalvella 1870, jolloin asetus kullanetsinnästä hyväksyttiin keisari Aleksanteri II allekirjoituksella. Alkuvuosien ryntäyksen suurin paine kohdistui Kultalaan, jossa viranomaiset jakoivat etsintälupia, valtauskirjoja, lunastivat kultasaaliit, valvoivat kultamaiden järjestystä, laativat tehdaspiirikarttoja. Valtion palkkalistoilla oli alkuvuosina 38 miestä, joiden lisäksi Kultalan lähellä oleva kapakka houkutteli niin tehdaspiirien omistajia kuin työmiehiäkin. Alkuvuosien sitkeimmät valtausriidat käytiin Kultalan rantapalstoista. Merimiehet Jakob Ervast ja Nils Lepistö sekä heidän jälkeensä Edvard Björkman löysivät Ivalojoen Saariporttikosken rannalta Kultalan kohdalta kilokaupalla kultaa syyskesällä 1869. Heillä oli senaatin antama erikoislupa kullanetsintään. Ervast ja Lepistö ilmoittautuivat Kittilässä Lapin kruunuvouti Conrad Plantingille syyskuun 5. päivänä levittäen hänen eteensä kaksi kiloa kultaa. 70-vuotias kruununvouti oli koko miehuusikänsä etsinyt kultaa ensin Kuusamossa, sitten Lapissa Ivalojoella, Lutolla, Vaskojoella, Tenolla ja Kietsimällä ja Inarijoella. Hän komensi miehen Oulun maaherra Georg von Alfthanin puheille ja kirjoitti samana päivänä itselleen valtaushakemuksen merimiesten ilmoittamalle löytöpaikalle. Kittilä oli Lapin kihlakunnan keskuspaikka ja tässä kuva kruununvoudin virkatalosta v. 1913 kirkonkylän keskustassa. Tässä talossa kohtasivat kruununvouti ja merimiehet syyskesällä 1869 ja siitä sai alkunsa kultahistorian ensimmäinen ja sitkeä riita. Kuva Matkailulehdestä 6/1913. Kruununvouti oli seuraavana keväänä virkamiehenä valvomassa Kultalan rakennustöitä hoitaen samalla omia kultahaaveitaan. Kun muu virkamieskunta tuli paikalle kesäkuun alussa, olivat riidat heitä odottamassa. Planting oli paaluttanut valtauksen Kultalan alapuolelle, Björkman kauppias Goveniuksen nimissä siitä ylöspäin Kultalan kohdalle, Ervast ja Lepistö vaativat oikeuksiaan ja muutkin tavoittelivat tätä rikasta kultapaikkaa. Govenius sai juhannuksen alla 1870 alueen ensimmäisen tehdaspiirin numero 1 ja Planting heinäkuun alussa tehdaspiirin numero 9. Oulun kuvernööri Alfthan keskeytti Plantingin työt ja siirsi asian oikeuden ratkaistavaksi. Monivaiheinen valtausriita kesti vuosia.  Ervast ja Lepistö saivat loppukesäksi 1872 koko Plantingin tehdaspiirin ja osan Goveniuksen tehdaspiiristä haltuunsa. Riitoihin kyllästyneen valtion virkamiehet ottivat alueen haltuunsa lainsäädäntöä uudistettaessa vuoden 1873 alusta ja vuokrasivat uudelleen mitatun tehdaspiirin numero 28 kauppias Goveniuksen hallitsemalle yhtiölle. Kultalan asemapiiros vuodelta 1874, GTK:n arkisto Kuva Kultalan rannasta vuosisatojen 1800 ja 1900 vaihteessa. Huomaa vasemmalla pitkä, Paavonkallion taakse johtava vesiränni, jonka alunperin rakensivat merimiehet Ervast ja Lepistö kesällä 1872 kun eivät saaneet ottaa vettä kaivamastaan ojasta valtauriitojen takia. Kämpät ovat Konrad Plantingin itselleen rakentamat. Kuva GTK:n arkisto. Kultalassa tehtiin revontulitutkimuksia 1882-1884. Sitä varten rakennettiin Lapin ensimmäinen puhelinlinja Kehäpään laelta Kultalaan ja tässä yhteydessä havaittiin tämä paljon kiistelyä aiheuttanut valoilmiö uuden vuoden alla ylioppilaiden palellessa tunturin laella, josta he raportoivat havainnoistaan Kultalaan. Kuva on 1884 ilmestyneestä kirjasta tutkimusretkistä / Seppo J. Partasen arkisto. Kultalan ympäristö hiljeni muutamassa vuodessa. 1880-luvun alussa päärakennus korjattiin revontulitutkimusta varten. Seuraavina vuosikymmeninä alueen kultapalstat ja rakennuksen vuokrattiin yksityisille. Suomen Kuvalehti kunnosti Kultalan katon 1920-luvulla. Kultala Säätiö ja Museovirasto peruskorjasivat Kultalan 1970-luvun alussa ja rakensivat uudelleen poliisien väentuvan. Museovirasto peruskorjasi hallitsemiaan rakennuksia v. 2000 ja korjaustyöt ovat jatkuneet Kultamuseon ja Metsähallituksen yhteistyönä 2013 ja 2014. Alkuperäisiä rakennuksia ovat Kultalan pääkartano, viereinen aitta sekä sauna ja uudelleen rakennettuja väentupa ja leipomo. Metsähallitus rakensi palaneen autiotuvan tilalle uuden 1996. Kultalan riippusilta uusittiin 1997. Autiotuvan toinen puoli on avoinna kaikille, toista puolta sekä väentupaa voi vuokrata. Tämä kartta selvittää sen, miksi ainoa kaivamaton paikka Kultalan alueella on rannasta päärakennukselle johtava polku. Se oli rauhoitettu valtion omaisuudeksi heti alusta lähtien ja vuokratonttien aikana polku ja rakennusten ympäristö oli kiellettyä kaivualuetta. Kultalan kapakan rauniot ovat näkyvissä Kultalan alapuolella Paavonkallion juurella. Ervastin ja Lepistön ensimmäinen kullan löytöpaikka sijaitsee Kultalankosken yläpuolella joen pohjoisrannalla olevassa kivikossa, jota myöhemmät valtaajat ovat rajusti myllertäneet. Erinomaisia näköalapaikkoja ovat Lihrinkallio Kultalan vastarannalla ja Paavonkallio, jonka takana on synkkä Paavonoja putouksineen. Ervastin ja Lepistön kesällä 1869 kaivama ojan on näkyvissä uuden autiotuvan alapuoleisella terassilla. Tästä ojasta tuli sitkeä riita kesällä 1872, jolloin Ervast ja Lepistö saivat oikeuden päätöksellä valtauksen hetkeksi hallintaansa. Kartano-ojasta vettä tuovan ojan otti käyttöön yläpuoleisen valtauksen Edvard Björkman. Vuorimestari määräsi, että Ervast ja Lepistö saivat ottaa ojasta vettä öisin, Björkman päivisin. Tästä syystä alimmalle valtauksella rakennettiin 500 – 600 metriä pitkä vesiränni Paavonkallion takaa tulevasta purosta. Rännin tukikivet ovat vielä löydettävissä Paavonkallion rinteeltä. Valtio otti haltuunsa laajat alueet Kultalan ympäristöstä 1870-luvulla. Neljää palstaa annettiiin huutokaupalla  kullankaivajille ja yhtiöille. Kartta Kultalan vuokratonteista vuodelta 1902, lähde GTK:n arkisto. Kauppias Goveniuksen ja Björkmanin valtauksen eli tehdaspiirin numero 1 avaamista juhlittiin näyttävästi Lihrinkalliolla juhannusaattona 1870. Tästä ja alemmassa kruununvouti Palnting valtauksesta käytiin vuosien oikeusriita. Frans Björkamanin päiväkirja Goveniuksen valtauksen työntekijöiden saatavista kertoo hyvin, mitä kultatyömaalla syötiin 1875. Valtauksen omistaja piti lain mukaan pitään huolta työntekijöiden muonituksesta, mutta kaikki vähennettiin hänen palkastaan. Alkuvuosina valtaukset ulottuivat joen kummallekin puolelle ja kullankaivu sallittiin aivan Kultalan rannassa. Vanhat valtauspaalut ovat vielä näkyvissä joen rantapenkoilla. Mielenkiintoinen yksityiskohta valtauspyykeissä on se, että paikallaan ovat 1870 pystytetyt paalut Goveniuksen ja Plantingin valtausten rajoilla. Nehän tulivat tarpeettomiksi oikeuden tuomittua Planting valtauksen ja osan Goveniuksen valtauksesta Ervastille ja Lepistölle syksyllä 1872. Muutama vuosi siitä valtio otti Kultalan ympäristöineen hallintaansa myyden huutokaupalla kaivuoikeuksia. Väentuvan yläpuolella oleva keittokatos tehtiin Kekkosen vierailua varten 1977. Vesa Luhta löysi kesällä 2003 sukeltamalla ja imuroimalla Kultalan suvannosta 59 gr. painavan kultahipun ja sen läheltä 50 pennin hopeakolikon vuodelta 1865. Luhdan valtaus alkoi Kultalan rantasaunan alapuolelta. Haku: Suosituimmat artikkelit & sivut Kuvakertomuksia Oma kaivos Henkilötiedosto Metallinpaljastin Välineitä Hipputeos KULTAKAUPPA Lemmenjoki Saariselkä ja Laanila Vaskaus Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Uutisia kultamailta Lapin kullan kimallus 2018 Kultakesä alkoi komeasti: 225 g Kultakioski avattu Kutturantiellä UUTUUS SEULARÄNNI Palsinojan Neeterin tarina 1881 Tankavaarasta kultaa 85 vuotta Maija Vehviläinen  puheenjohtajaksi Sivut Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hipputeos KULTAKAUPPA Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Platinahipuista 1984 Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Historia ja tarinat Ivalojoki Haaksirikko Toloskoskella Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen lasku kesällä 2009 Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Saamelaiset kullankaivajana Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Erkki Kaikkonen on poissa Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Lasse Kockin muistolle Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Olavi Jomppanen +25.10.2017 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Youtube Linkit Hipputeoksen nettikauppa Kullankaivajain liitto Kultaperinne Lapin korukivet ja linkit Lapinkullan Ystävät ry Seppo J. Partasen kotisivut Tankavaaran Kultamuseo Teamdeadwood – vihreä kulta Tukes Valtauskartta HIPPUTEOKSEN NETTIKAUPASTA www.hipputeos.fi Lappiaiheiset kirjat ja kullankaivuvälineet. Kullan hintakäyrät (1 vuosi) USD / Unssi Lähde: gold price / goldprice.org Kultahippu.fi Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla.