kultahippu.fi - Kullankaivua Saariselällä 1930

Kullankaivua Saariselällä 1930 | Kultahippu.fi

Kultahippu.fi Spined HTML

Kullankaivua Saariselällä 1930 | Kultahippu.fi Kultahippu.fi Tarinoita kullasta ja ohjeita kullankaivajalle Siirry sisältöön EtusivuKuvakertomuksia Metallinpaljastin Hipputeos KULTAKAUPPA Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Platinahipuista 1984 Historia ja tarinat Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Ivalojoki Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Haaksirikko Toloskoskella Ivalojoen lasku kesällä 2009 Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Saamelaiset kullankaivajana Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Olavi Jomppanen +25.10.2017 Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Erkki Kaikkonen on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Lasse Kockin muistolle Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Youtube Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kullankaivua Saariselällä 1930 Max Peroniuksen seikkailurikas elämä ja kullankaivumuistot Lutolta 1930 Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla © Seppo J. Partanen Kovin erilaiseksi on elämänmeno muuttunut Luttojoen rantatörmällä ja Kaunispään kupeella verrattuna aikaan, jolloin Saariselän lomakaupunkia ei vielä ollut. Retkipolut ja hiihtoladut on voideltu Ruijan polun kulkijoiden vuosisataisilla hikipisaroilla, kullankaivajien toiveilla, unelmilla ja yksinäisellä raadannalla. Mitähän tämän päivän monotanssija tekisi, jos hänet heitettäisiin nykyajasta 70 – 80 vuotta taaksepäin etsimään kultaansa lumen, roudan ja jään peittämän puron penkalta. Vähintään yhtä yllättynyt voisi olla Max Peronius, jos hän näkisi edessään nykyiset hotellit, ravintolat, kaupat, hiihtoladut ja laskettelurinteet. On helppo arvata, kumpi pystyisi sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin paremmin. Todistus Maxin valtausvarauksesta Lutolla 1930 Maxin piiros kultatyömaastaan, joka sijaitsi kivenheiton päässä Saariselän keskustasta nykyisen Karvaselän kummituskämpän vastarannalla Luton toisella puolella. ”Ylös 8.20. Keitin teetä ja käristin perunoita kämpän uunissa, samalla panin tulen leivinuuniin. Syötyäni klo 9 asetin pesupaljun leivinuunin savureijän päälle ja panin siihen paidan ja housut kiehumaan. Kirjoitin kirjeen isälle. Kello 11 tein taikinan leivospulverilla ja pesin pyykin, 11.30 panin leivät uuniin, 12 olivat valmiina ja samalla panin kahvipannun kiehumaan. 12.30 join kahvit nisun kanssa, 12.45 ajoin partani. 13.10 lähdin Laanilan, jossa kello 14.” Max kuvasi itsensä sääskiä paossa Mikkolan kämpän vierellä 1931 Näin Max Peronius kuvaa elämäänsä kesäkuun 15. päivänä 1930 kivenheiton päässä Saariselän loistohotelleista. Kolme vuotta aikaisemmin hän oli tullut geologiveljensä Nikolain mukana 19-vuotiaana Luopioisista Lappiin Ivalojoki Oy:n kirjanpitäjäksi. Yhtiö oli pian lopettanut toimintansa, veli hakeutui muihin töihin. Maxista tuli sananmukaisesti elinkautinen lappilainen. Hän ehti nähdä ja kokea yhden Lapin historian dramaattisimman ajanjakson; uuden ajan tulon ja täydellisen tuhon. Max dokumentoi elämäänsä kynällä ja kameralla jättäen jälkeensä satoja arvokkaita otoksia Laanilan, Tankavaaran, Ivalon, Vuotson ja Sotajoen maisemista ja elämästä 1930- ja 1940-luvuilla. Valokuvat ja muistiinpanot antavat arvokasta tietoa siitä Lapista, jonka saksalaiset hävittivät Norjaan vetäytyessään syksyllä 1944. Dynamiittia routaiseen maahan Max aloitti kullankaivun huhtikuun lopulla ja lopetti elokuussa.  Pieneen mustakantiseen vihkoon hän tunnontarkasti kirjasi päivittäiset tapahtumat ja piirsi kartat työmaistaan. Vihkossa on myös erillinen kertomus Ivalojoen talvikaivusta saman vuoden helmi- ja maaliskuussa. Miehet olivat kirveellä hakkaamalla ja nuotiota polttamalla tehneet kymmenkunta jäämonttua Rovaniemenkosken yläpuoliseen suvantoon. Pohjasorasta he vaskasivat useita grammoja kultaa suurimman hipun painaessa 1,2 g. Max piti majapaikkanaan Mikkolan kämppää, joka sijaitsi Saariselän nykyisen tunturihotellin ja sen vieressä olevan Paras Paikka hotellin alapuolella rantatörmällä. Ivalolaiset Mikkolat kaivoivat paikalla kultaa melko pitkään 1890-luvulla ja jättivät jälkeensä paksuista keloista tekemänsä kämpän. Rauniot ovat tänäkin päivänä näkyvissä ja paikalle pystytetty infotaulu kertoo Piponiuksen kämpästä. Luton rannat olivat varsin hiljaisia ja yksinäisiä. Maantielle oli matkaa kilometrin verran ja lähimpään asumukseen, Laanilan majataloon, viitisen kilometriä. Suuret kultayhtiöt olivat lopettaneet toimintansa jättäen paljon rakennuksia sekä kullankaivussa tarvittavaa tavaraa. Työn Max aloitti Luton yli nykyisin johtavan retkipolun sillan eteläpuolella puron läntisen latvahaaran penkalla huhtikuun 23. päivä 1930. Lumi oli ensin lapioitava pois, jotta pääsi käsiksi routaiseen maahan. Siihen Max iski rautakangella puolen metrin reiän; ”Upotin reikään 25 cm syvään dynamiittipatruunan. Räjähdyksessä lohkesi koko ojan puoleinen routapeitto. Tein uuden latauksen, 3 patruunaa. Maata sinkoili parinkymmenen metrin korkeuteen”, kirjoittaa Max muistikirjassa lauantaina 26.4. Huonostihan siinä kävi. Räjäytetty monttu täyttyi vedellä ja samoin kävi Luton itäiseen haaraan räjäytetyille montuille. Max siirtyi jokivartta alaspäin räjäytellen uusia monttuja suurin piirtein nykyisen tunturihotellin paikkeilla. Tiivis työ jatkui Luton itärannalla nykyisen Karvaselän kämpän kohdalta alavirran suuntaan ja tästä paikasta tuli Maxin tärkein kultatyömaa, kaivos. Puutavarauitto Luton kevättulvassa Toukokuun 8. päivä Max siirtyi Laaniojalle, mutta palasi parin päivän kuluttua takaisin. Kuun loppupuolella hän purki Prospektorin vanhan kämppäkartanon varaston noin kilometrin Luton sillalta etelään itäisen latvahaaran mutkasta Hirvaspirtin eteläpuolella ja ryhtyi kokoamaan lautoja sänkyä, pöytää, hyllyjä ja kultarännejä varten; ”Tein nipun makasiinin permannon laudoista naulaamalla laudat päällekkäin. Nipussa oli viisi lautaa (n. 1 ½ ”). Keksin tein naulaamalla vanhan lankanaulan koivuisen seipään läpi. Alussa tuotti uitto vaikeuksia. Joki oli kovin mukkainen, niin että tuon tuostakin täytyi nippua vetää niemen yli. Sitten sattui vielä tielle joen poikki kaatunut puu, joka piti hakata poikki.  Mitä alemmaksi pääsin, sitä paremmin kulkivat laudat. Ainoastaan suussa olevat putoukset tuottivat vaikeuksia” Max aloitti puutavaran uittamisen tulvivaa Luttojokea pitkin toukokuun 21. päivä. Kahden päivän päästä hän kirjaa muistiin; ”Päästyäni ojien yhtymän lähelle olivat pienemmät niput melkein kokonaan hajonneet ja isoimmista olin vain pari lautaa lähtenyt. Niputin kaikki ohuemmat laudat uudestaan prässinauloilla ja uitin kaikki laudat ojan suusta alaspäin. Pajutiheikössä kadotin hyvän puukkoni, josta ankara paha mieli ja työn ilon kadotus oli seurauksena”. Kuun lopulla kämppä oli asuttavassa kunnossa; ”Toin kantamuksen Luton pirtiltä ja kunnostin Mikkolan kämppää. Tein pienen leivinuunin”. Max teki Luton rannoille kymmeniä monttuja ja isompia kaivoksia. Hän käväisi myös Kaunispään itäpuolella Palo-ojalla tehden sinne kaksi isohkoa kultamonttua Kaunispäältä ja Urupäältä tulevien purojen yhtymäkohdan tienoille. Valtausta hakemaan ”Olen erehtynyt ajanlaskussa, sillä tänään on jo 10. päivä. Olen vähän kipeänä, ruoka ei maistu, päänsärkyä. Aamulla menin Laanilaan. Kun autoja ei kuulunut, kävelin Paljakaisiin, josta pääsin autolla Ivaloon. Kävin nimismiehen luona, valtausilmoitus Mikkolan kämpästä. Yötä majalassa. aamulla pilvistä, heikkoa tuulta, vähän sadetta +12, päivällä selkeätä” kirjasi Max 9. kesäkuuta muistikirjaansa. Seuraavana päivänä hän tuli postiautolla ”Viitalan ja Gulinin kanssa”, jotka jäivät vuorokaudeksi kylään Lutolle. Kovin vähäisiä näyttävät Maxin kultasaaliit olleen. Palo-ojalta hän kirjaa 24. heinäkuuta saaneensa 14 hippua, ”jotka eivät yhteensäkään paina monta milligrammaa”. Suurimman työmaan Max rakensi Luton itärannalle Mikkolan kämpästä alavirran suuntaan ja täältä hän sai kesän parhaat saaliinsa. ”Kultaa odottamattoman paljon”, hän kirjoittaa 6. elokuuta. ”Tulos hyvä (Luttoon nähden), yksi lähes ¼ g painava hippu ja 2 muuta tavallista suurempaa, muu kulta yhtä hienoa kuin ennenkin”, hän kirjoittaa. ”Pesin rännit, melko karkeita hippuja n. ½ g, ei kun 950 mg!” on 9. elokuuta merkintä. ”Pesin rännit ja kannoin kultarännin rautarihvelit ja työkalut vaaraan. En puhdistanut kultaa, lähetän sen upineen Swahnille. Kultaa näyttää olevan yli ½ g. Tähän taitaa loppua työni Lutolla tältä vuodelta. Tunnen ikävää, olen niin kovin kotiutunut tänne”. Näin Max päättää muistikirjansa ja lähes 4 kuukauden yksinäisen uurastuksen. Onni löytyi Laanilasta Muutaman vuoden kuluttua Maxin elämä sai uuden sisällön, hän löysi isoa kultahippuakin arvokkaamman ”isomuksen” Laanilasta. Kestikievaria vuodesta 1927 pitänyt Elina ja Eemeli Virtasen perhe oli tullut Maxille vuosien varrella tutuksi ja miltei kodiksi. Kievarin isäntä kuoli 1931 äkkinäiseen sairauteen ja muutaman vuoden kuluttua Max otti hänen paikkansa aviomiehenä, kestikievarin isäntänä ja suurperheen isänä. Elinan ja Maxin nuorta onnea Laanilan majatalon emäntä Elina Peronius on kantaäiti Virtasen ja Peroniuksen kultasuvuille. Hänellä on kädessään vanha puusta tehty kultavaskooli. Laanilan majatalo oli entinen kultayhtiön Prospektorin päämaja ja se kunnostettiin 1910-luvulla Petsamon tien rakentamisen yhteydessä. Laanilan majatalon arjesta kertovista valokuvista heijastuu kodikas ja onnellinen perhe. Kestikievarissa kävi 1930-luvun lopulla jo melko paljon matkailijoita, joille järjestettiin poroajelua, hiihtoretkiä ja myytiin karhunkierroksia. Parhaimmillaan valokuvissa on yhtä aikaa neljä kaadettua karhua. Max kävi kuvaamassa myös poroerotuksia Vuomaselän aidalla, Petsamon tien liikennettä, kullankaivua Sotajoella ja Tankavaarassa. Sodan aikana majatalossa vieraili paljon saksalaisia ja Max toimi heidän tulkkinaan ja oppaanaan. Hänen annettiin kuvata saksalaisten tukikohtia ja vankileirejä Vuotsossa, Tankavaarassa ja Laanilassa, näyttääpä hän kuvien perusteella käyneen saksalaisten mukana Norjassakin. Kullanakaivua Laaninojalla 1930-luvun lopussa. Paikka lienee Laanilan majatalon yläpuolella lähellä silloista ja nykyistäkin maantietä. Kuva Aarne Pietinen/SMY:n kokoelmat. Tankavaaran kulta koitui kuolemaksi Tankavaaran kankailla ja puroilla etsittiin kiivaasti kultaa 1930-luvun lopulla. Max Peronius oli oppaana saksalaiselle arkkitehti Werner Thiedelle, joka välikäsien kautta hallitsi tuottoisia kultavaltauksia. Alueella käytiin sitkeitä riitoja, joiden tuloksena Thiede karkotettiin Suomesta elokuussa 1939. Moninaisten vaiheiden kautta Max Peronius sai hallintaansa Thieden vanhat valtaukset kesällä 1943, jolloin saksalaisten sotaonni alkoi kääntyä tappion puolelle. Seuraavan vuoden syksyllä syttyi Lapin sota, kun suomalaiset ryhtyivät erillisrauhan jälkeen ajamaan saksalaisia pois maasta. Max Peronius oli oppaana saksalaisille jatkosodan aikana ja sai kuvata heidät tukikohtiaan ja vankileirejään. Tässä valtatien varren saksalaisia tukikohtia. Yksi Saksan vuoristoarmeijan pääpuolustuslinja sijaitsi Tankavaarassa. Vetäytyessään siitä pohjoiseen lokakuun lopulla 1944 saksalaiset miinoittivat alueen ja jättivät jälkeensä hävitetyn maan lisäksi paljon räjähteitä ja rautaromua. Max Peronius palasi kultamaille kesällä 1945. Saksalaiset olivat perusteellisesti tuhonneet kaikki Tankavaaran rakennukset ja kultakaivokset, mutta Thieden rakentama maja oli jätetty paikalleen ja palveli nyt Maxiin majapaikkana. Perhe oli muuttanut Laanilasta Vaalan Säräisniemelle. Kullan hinta oli sodan jälkeen hyvin korkealla ja se houkutteli miinavaarasta huolimatta ottamaan riskejä. Max Peronius kuoli panssarimiinan räjähtäessä 29.8.1946 työmaalla Tankavaaran Ruosteojalla. Max oli kuollessaan 39-vuotias. Valtaukset siirtyivät hänen leskelleen Elinalle, joka poikiensa Jouko ja Tauno Virtasen kanssa jatkoi kullankaivua. Thieden rakentama kämppä Tankavaaran kultakylässä on edelleenkin suvun omistuksessa. Juttu on julkaistu aiemmin Saariselän Sanomissa Kuvat Max Peronius / Antti Peronius Haku: Suosituimmat artikkelit & sivut Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Oma kaivos Henkilötiedosto Välineitä Hipputeos KULTAKAUPPA Lemmenjoki Saariselkä ja Laanila Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Vaskaus Uutisia kultamailta Lapin kullan kimallus 2018 Kultakesä alkoi komeasti: 225 g Kultakioski avattu Kutturantiellä UUTUUS SEULARÄNNI Palsinojan Neeterin tarina 1881 Tankavaarasta kultaa 85 vuotta Maija Vehviläinen  puheenjohtajaksi Sivut Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hipputeos KULTAKAUPPA Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Platinahipuista 1984 Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Historia ja tarinat Ivalojoki Haaksirikko Toloskoskella Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen lasku kesällä 2009 Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Saamelaiset kullankaivajana Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Erkki Kaikkonen on poissa Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Lasse Kockin muistolle Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Olavi Jomppanen +25.10.2017 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Youtube Linkit Hipputeoksen nettikauppa Kullankaivajain liitto Kultaperinne Lapin korukivet ja linkit Lapinkullan Ystävät ry Seppo J. Partasen kotisivut Tankavaaran Kultamuseo Teamdeadwood – vihreä kulta Tukes Valtauskartta HIPPUTEOKSEN NETTIKAUPASTA www.hipputeos.fi Lappiaiheiset kirjat ja kullankaivuvälineet. Kullan hintakäyrät (1 vuosi) USD / Unssi Lähde: gold price / goldprice.org Kultahippu.fi Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla.