kultahippu.fi - Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle

Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle | Kultahippu.fi

Kultahippu.fi Spined HTML

Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle | Kultahippu.fi Kultahippu.fi Tarinoita kullasta ja ohjeita kullankaivajalle Siirry sisältöön EtusivuKuvakertomuksia Metallinpaljastin Hipputeos KULTAKAUPPA Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Platinahipuista 1984 Historia ja tarinat Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Ivalojoki Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Haaksirikko Toloskoskella Ivalojoen lasku kesällä 2009 Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Saamelaiset kullankaivajana Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Olavi Jomppanen +25.10.2017 Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Erkki Kaikkonen on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Lasse Kockin muistolle Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Youtube Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Lapin kullankaivun historiallinen imago Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla © Seppo J. Partanen On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet Sen vieras kyllä hylkäjää, mut meille kallein maa on tää, sen salot, saaret, manteret, ne meist on kultaiset. Maamme laulun toinen säkeistö antaa hyvän lähtökohdan Lapin kullankaivun historiallisen imagon etsimiselle. ”On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivanet”…Näinkin Runebergin maamme laulun ruotsikielinen alkuteksti olisi voitu suomentaa. Alkutekstissä oleva ruotsikielinen verbi ”begär” tarkoittaa halua ja himoa. Laulu esitettiin ensi kerran 1848 ja sen sanoissa peilautuvat Kemijoen Laurilasta löydetyn kultapitoisen malmilohkareen aiheuttamat epäonniset kultatutkimukset ja maailman kultaryntäykset. Tästä vähättelevästä kannanotosta imago heilahti toiseen äärilaitaan 1860-luvun lopulla Tenojoen ja Ivalojoen kultalöytöjen myötä. Lapin kullasta odotettiin pelastajaa nälkävuosista juuri toipuvalle kansalle ja kituvalle kansantaloudelle. Kullankaivu on Lapin ihmisille tuttua monessa sukupolvessa. Sen tunsi myös 1900 syntynyt Andreas Alariesto, jonka ensimmäinen lapsuudenmuisto liittyi Laanilan Kultalan huutokaupasta ostettuun kaappikelloon. Tässä Andreas esittelee 1986 maalamansa taulun, joka on yksi hänen viimeisiään. Taiteilija halvaantui muutama kuukausi kuvanoton jälkeen eikä enää noussut sairasvuoteesta. Laki ennen mua syntynyt.. Selkeimmän kuvan Lapin kultaan kohdistuneista valtavista toiveista antaa huhtikuun 8. päivänä 1870 keisarin allekirjoittama asetus ”Kullanetsinnästä Suomen Lapissa”. Tällä erillislailla kumottiin hallitsijan etuoikeus jalometalleihin ja oikeus kullan kaivamiseen sallittiin jokaiselle hyvämaineiselle miehelle keisarikunnassa ja Suomen suurruhtinaanmaassa. Lain 53 pykälässä kullan etsimisestä ja kaivamisesta määriteltiin niin korkeat maksut, verot ja sakot, ettei tavallisella nälkävyön kiristäjällä ollut mitään mahdollisuutta oman valtauksen hankkimiseen. Mutta kaiken kaikkiaan Lapin kullan imago oli pilvissä. Äkkiä nimet Ivalojoki, Tenojoki ja Kemin Lapinmaa olivat tiedossa Oulun, Tornion, Raahen ja Helsingin kauppiailla, Venäjän keisarin palatseissa, Pietarin ja Moskovan aateliskartanoissa. Venäläiset suurliikemiehet yrittivät viimeiseen asti saada yksinoikeuden Lapin kultaan luvaten tallentaa 500 000 hopearuplaa Suomen pankkiin yksinoikeuden vastikkeeksi. Asetusta valmisteltaessa käytiin mittava poliittinen taistelu, jota voisi luonnehtia myös varhaiseksi kamppailuksi Suomen itsenäisyydestä. Asetuksen hengestä hyvän kuvan antaa 9. pykälä; Se, jota kullan etsinnässä tawataan, olemattansa siihen oikeutettuna, tehköön satawiisikymmentä markkaa sakkoa, ilmiantajalle yksinänsä, ja olkoon kruunulle rikkonut kaiken siinä löytämänsä kullan. (150 mk = noin 650 euroa) Kuvaavaa kullankaivun korkealle imagolle oli sekin, että valtio palkkasi Ivalojoelle 38 miestä valvomaan kullankaivajia, joita enimmillään kirjattiin 1871 viranomaisten papereihin 491. Inarin väkiluku oli tuolloin noin 600. Väkilukuihin sopeutettuna Kultalan virkamieskunta oli yhtä suuri kuin entisen Lapin  lääninhallituksen väki. Lapin kullan imago alkoi varsin nopeasti realisoitua. Kolmen vuoden kuluttua kullanetsintämaksut puolitettiin. Venäläisten painostuksesta annettiin syksyllä 1874 erikoismääräykset Tenojoen kullankaivusta ja näiden määräysten pohjalta uusittiin 1875 myös asetus kullanetsinnästä koko Lapissa. Suunta lakiuudistuksissa oli koko ajan maksujen ja tehdaspiirien pienentäminen sekä määräysten väljentäminen. Lapin kullankaivu etsi näin omaa mittakaavaansa ja pienuuttaan. Lapin kullankaivun erityislaki kumottiin 12.11.1883 julkaistulla valtaus- ja kaivoslailla, josta lähtien kullankaivusta on kaikissa kaivoslaeissa ja – asetuksissa ollut omat erityismääräyksensä. Näin myös voimassa olevassa vuodelta 1965 peräisin olevassa laissa sekä sen uudistamisehdotuksissa. Laki on yhteiskunnallinen sopimus, joka jos mikä peilaa sitä imagoa, mitä lain säädökset koskevat. Tärkeä on kuitenkin huomata se, että lain sisältö on aina monien tahtojen ja taistelujen tulos. Tätä oli jo ensimmäinen ”julistus” Lapin kullankaivusta ja näin on myös uudistuvan kaivoslain kohdalla! Kartat tarkentuivat kullankaivun ansiosta Lapin karttakuva tarkentui kultaryntäyksen karttatuotannon myötä. Kuvassa osa P.W. Aurénin piirtämästä Sodankylän pitäjäkartasta vuodelta 1870. Tätä ennen mies oli ehtinyt kartoittaa ja julkaista lähes kaikki Lapin pitäjäkartat, jotka sisältävät arvokasta historiallista dokumenttiaineistoa. Kullankaivun myötä kuva Inarista ja Lapista muuttui ja selkiintyi. Parhaiten tämä konkretisoituu kartoissa. Tarkimpia karttoja ennen Ivalojoen kultaryntäystä lienee ollut Lindemanin Posti- ja tiekartta vuodelta 1864. Kartta on varsin ylimalkainen, vaikka kylät ovatkin jo löytäneet oikean paikkansa. Oulun kuvernööri Alfthan komensi maanmittari Petter Wilhelm Aurenin kartoittamaan Inarin pitäjää ja Ivalojoen laaksoa keväällä 1870. Petterin ja hänen veljensä Josefin toimesta syntyivät Lapin yksityiskohtaiset pitäjäkartat 1860-luvun lopulla. Viimeisenä niistä valmistuivat Inarin ja Sodankylän pohjoisosan kartat, josta tässä ote Ivalojoen kartasta. Se valmistui loppuvuodesta 1870. Kullankaivu aloitti myös koko Suomen geologisen kartoituksen. A. Mauritz Jerström laati maamme ensimmäisen geologisen kartan Lapista ja se valmistui 1874 mittakaavassa 1:800 000. Kartan tekeminen on edellyttänyt hyvin laajoja kenttätutkimuksia, esimerkiksi koko granuliittikaaren kartoittamista Luttojoelta Tenon laaksoon. Kartat muuttuivat vuosikymmenien kuluessa entistä yksityiskohtaisemmiksi. Kultahistorian ensimmäinen suuri kultayhtiö Prospektor kartoitti tarkoin Sodankylän pohjoisosan, Laanilan ja Saariselän. Tuloksena syntyi käsin piirretty ja väritetty kartta vuonna 1901. Ote Prospektor yhtiön tuottamasta Laanilan kartasta, jossa on painovuosi 1908. Saman kultayhtiön toimesta laadittiin yksityiskohtainen Laanilan geologinen kartta, josta tässä esillä keskeinen osa. Kultateistä valtateiksi Lapin valtaväylä, nelostie saa paljolti kiittää kullankaivua nykyisestä sijainnistaan. Kultaryntäyksen syttyessä pääasiallinen kulkureitti veneellä, kävellen, hevosilla ja poroilla kulki Rovaniemeltä Kittilän ja Pokan kautta Ivalojoelle. Vähäisemmin oli kulkijoita Kemijärven, Ruijan keinojen ja Rovasen tien reiteillä. Kittilän kautta kuljettiin vielä 1910-luvulle saakka, jolloin valmistui tie Sodankylästä Ivaloon. Tien kulkuun vaikutti ratkaisevasti se, että kultayhtiö Prospektor oli rakentanut kärrytien Vuotson eteläpuolelta Laanilaan. Kuvassa August Ramsay, yhtiön johtokunnan puheenjohtaja, matkustaa kultayhtiön pääkonttoriin jossakin Tankapirtin ja Kakslauttasen välimailla kesällä 1902. Todellinen valtioneuvos, senaattori ja Espoon kartanon omistaja August Ramsayn kautta yhdistyvät kullankaivu ja Lapin matkailu. Hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että Suomen Matkailijayhdistys aloitti matkailutyön Lapissa ja Petsamossa 1920-luvun alussa. Matkailusta Ramsay löysi korviketta kullankaivun tuomille pettymyksille. August Ramsay matkustaa kultayhtiönsä pääkonttoriin Laanilaan juuri valmistunutta Prospektorin kärrytietä jossakin Tankavaaran tienoilla 1902. Vuosikymmen myöhemmin kultayhtiön kärrytien tilalla oli upouusi valtion rakentama maantie kestikievareineen. Elintärkeäksi tämä tie muodostui koko Suomelle 1930-luvun lopulla ja välirauhan aikana. Tankapirtti oli yksi Jäämeren tien kestikievareista ja siitä on nykyisin jäljellä vain piisin raunio nelostien vierellä. Maantien rakentaminen 1910-luvulla aloitti uuden kehitysvaiheen itäisen Lapin historissa. Samalla syntyivät myös kestikievarit ja ”majalat”. Tämä kuva lienee Paljakaisen majatalo Saariselän Magneettimäen pohjoispuolella.   Tankapirtin Kestikievarista jäi saksalaisten ohimarssin jälkeen syksyllä 1944 jäljelle vain tämä tulisija savupiippuineen. Kultayhtiöt jättivät kullan paikallisille Uuden mittakaavan Lapin kullankaivu sai 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Silloin syttyi kalliokultakuume. Imago oli taas taivaissa hiljaisten vuosikymmenien jälkeen. Mutta mistä nämä Kerkelän malminäytteet olivat peräisin? Löysin äskettäin geologi Ville Saarisen työkirjasta 1950-luvulta seuraavan merkinnän: –         Joht J. O. Jämsä Asemak. 10, Oulu, tietää Henry Kerkelän tuoneen Suomeen Amerikasta näytekiviä. Kysymyksessä on mahdollisesti kultapitoiset lohkareet, joita viety Kerkelän kaivoksellekin. Voin kuvitella mielessäni J.C. Lihrin innon allekirjoittaessaan tätä analyysiä. Hänen johdollaan löydettiin Ivalojoen kulta syyskuun 16. päivä 1868. Kaksi vuotta myöhemmin hän työskenteli Ivalojoen kultaryntäyksessä vuorimestarin apulaisena, jossa häntä syytettiin venäläisen kultayhtiön salaiseksi asiamieheksi. Alkoi ankara kilpailu valtauksista, suurimittainen kaivostoiminta, teiden rakentaminen ja jälleen Lapin kullan imago nousi tähtiin. Muutamassa vuodessa kaikki taas hiljeni puhjeten uuteen kilpajuoksuun 1920-luvun alkupuolella. Tämä kaikki jätti lähtemättömät jäljet maisemaan, josta tässä muutama esimerkki. Tässä kaikessa paloi mielettömästi rahaa, joka oli peräisin Oulun, Tornion, Tampereen, Turun ja Helsingin liikemiehiltä, poliitikoilta, pankinjohtajilta, tehtailijoilta. Vähin äänin yhtiön vetäytyivät kultamailta jättäen jälkeensä maanteitä, siltoja, rakennuksia ja uusia ihmisiä Inarin kuntaan. On lopultakin Inarin onni, ettei kullan emäkalliota tuolloin löytynyt. Jäljellä olisi tänä päivänä paljon pahemmat kaivosjäljet ja jätteet, sillä ympäristöarvot ja -normit olivat tuolloin olemattomat ja ahneus pohjaton. Kultayhtiöt jättivät jälkeensä uskon ja toivon, jota paikalliset ihmiset osasivat omassa, pienessä mittakaavassaan hyödyntää. Yksi merkittävä seuraus epäonnisista kaivosyrityksestä oli se, että moni maamme johtava geologi ja asiantuntija poltti näppinsä ja osittain myös rahansa niissä. Tämän seurauksena kultamaiden geologinen tutkimus kiellettiin vuosikymmeniksi ja Lapin kultaesiintymisistä ei saanut puhua myöskään geologian opinnoissa. Kullankaivun imago on kuin vuoristorata Alkuvuosikymmenien kultasaaliit, käännetyt maakuutiot ja kaivajien lukumäärä Ivalojoen ja Laanilan alueilla. Lapin kullankaivun imago näyttää kautta aikojen olleen hyvin vaihteleva. Siihen ovat vaikuttaneet maailmanpolitiikka ja kullan hinnan vaihtelut, sodat, yhteiskunnallinen tilanne Suomessa, suuret tietyöt ja savotat, työttömyys, tiedotusvälineet, kaikki yhteiskuntamme kulloisetkin ilmiöt. Hyvän kuvan kullan imago heilahteluista antaa tilasto kullanetsinnästä vuosina 1870 – 1916. Kultaa näiden 47 vuoden aikana löytyi viranomaisten tilastoihin keskimäärin 10 kiloa vuodessa. Grafiikkana tuo tilasto muistuttaa vuoristorataa, jonka heilahduksista on helppo lukea Suomen ja Lapin historiallinen kehitys. Vaikka tämä tilasto päättyy vuoteen 1916, on kullankaivun imago jatkunut samankaltaisena vuoristoratana tähän päivään saakka. –         1930-luvulla Tankavaaran löytäminen ja kansainvälisten malmiyhtiöiden tutkimukset nostivat kultakuumetta –         sotavuosien jälkeiset hiljaiset vuodet vaihtuivat taas kultakuumeeseen Lemmenjoella 1940-luvun lopussa –         kultamaat hiljenivät jälleen 1950-luvun alussa; muutamat elinkautiset kantoivat kultahistorian viestiä eteenpäin yli kaksi vuosikymmentä. –         julkinen mielenkiinto, lehdistö, kirjat, presidentti Kekkosen vierailut, Åke Lindmanin elokuvat, kultamuseo ja kultakisat nostivat Lapin kullan imagoa 1970-luvulta lähtien. –         kullan ja kullankaivajien määrällä mitaten viime vuosikymmenet ovat olleet erilaisia kuin mikään muu ajankohta 140-vuotisen kultahistorian aikana; kullankaivajia ja valtauksia on enemmän kuin aiemmin, kultaa on löydetty 20-30 kiloa vuodessa eli historiallisesti katsoen hyvin, vilkasta aikaa on kestänyt harvinaisen kauan. –         toisessa vaakakupissa on yhteiskuntamme eriarvoistuminen, joka on tuonut mukanaan ristiriitoja, jopa uhkia koko kullankaivulle. Uuden kaivoslain myötä nämä uhkakuvat realisoituvat lähivuosina. Lapin kullankaivun imago on aina ollut hyvin ristiriitainen; katsojasta, näkökulmasta ja aikakaudesta riippuvainen. Rohkenen tehdä sen loppupäätelmän, että runsaat 120 vuoden ajan kullankaivu etsi mittakaavaansa ja imagoansa, joka alkoi vakiintua 1980-luvulla. Kullankaivu on löytänyt oman roolinsa, jossa yhdistyy pienessä mitassa ammattilaisuus, vapaa-ajan harrastus, matkailu ja luonnonläheisyys. Uusi kaivoslaki, sen mukana voimakkaasti kasvavat kustannukset ja viranomaisvalvonta tulevat lähivuosina vähentämään kullankaivua. Tämä ei koske yksinomaan Lemmenjoen konekaivua, joka lopuu siirtymäajan jälkeen kokonaan, vaan perinteistä lapiokaivua kaikilla kultapuroilla ja joilla. Jutun pohjana on LKL:n laivaseminaarissa 25.1.2006 pidetty esitelmä. Haku: Suosituimmat artikkelit & sivut Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Oma kaivos Henkilötiedosto Välineitä Hipputeos KULTAKAUPPA Lemmenjoki Saariselkä ja Laanila Vaskaus Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Uutisia kultamailta Lapin kullan kimallus 2018 Kultakesä alkoi komeasti: 225 g Kultakioski avattu Kutturantiellä UUTUUS SEULARÄNNI Palsinojan Neeterin tarina 1881 Tankavaarasta kultaa 85 vuotta Maija Vehviläinen  puheenjohtajaksi Sivut Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hipputeos KULTAKAUPPA Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Platinahipuista 1984 Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Historia ja tarinat Ivalojoki Haaksirikko Toloskoskella Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen lasku kesällä 2009 Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Saamelaiset kullankaivajana Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Erkki Kaikkonen on poissa Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Lasse Kockin muistolle Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Olavi Jomppanen +25.10.2017 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Youtube Linkit Hipputeoksen nettikauppa Kullankaivajain liitto Kultaperinne Lapin korukivet ja linkit Lapinkullan Ystävät ry Seppo J. Partasen kotisivut Tankavaaran Kultamuseo Teamdeadwood – vihreä kulta Tukes Valtauskartta HIPPUTEOKSEN NETTIKAUPASTA www.hipputeos.fi Lappiaiheiset kirjat ja kullankaivuvälineet. Kullan hintakäyrät (1 vuosi) USD / Unssi Lähde: gold price / goldprice.org Kultahippu.fi Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla.