kultahippu.fi - Heitä ei enää ole

Heitä ei enää ole | Kultahippu.fi

Kultahippu.fi Spined HTML

Heitä ei enää ole | Kultahippu.fi Kultahippu.fi Tarinoita kullasta ja ohjeita kullankaivajalle Siirry sisältöön EtusivuKuvakertomuksia Metallinpaljastin Hipputeos KULTAKAUPPA Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Platinahipuista 1984 Historia ja tarinat Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Ivalojoki Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Haaksirikko Toloskoskella Ivalojoen lasku kesällä 2009 Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Saamelaiset kullankaivajana Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Olavi Jomppanen +25.10.2017 Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Erkki Kaikkonen on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Lasse Kockin muistolle Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Youtube Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Heitä ei enää ole Tyyne Mikkonen +30.12.2016       Linnea Hepo-oja +30.12.2016 Tyyne 17-vuotiaana Kun tuuli käy hänen ylitseen ei häntä enää ole: Lemmenjoen kultaryntäyksen eläneet ihmiset ovat käymässä vähiin. Samana päivänä 30.12. 2016 maallisen vaelluksensa Inarissa päättivät Tyyne Mikkonen ja Linnea Hepo-oja. Molemmat olivat läheisesti mukana suurten kultavuosien tapahtumissa seitsemän vuosikymmentä sitten ja asuivat koko ikänsä Inarin kirkonkylässä. Tyyne (4.3.1927 – 30.12.2016) avioitui Jussi Mikkosen, ”Isä Jussin” kanssa elokuussa 1947 ja vihkisormukset olivat tietenkin Lemmenjoen kullasta. Jussi oli mukana Lemmenjoen kullankaivussa muun muassa Heikki Kokon ja Niilon Raumalan valtauksilla. Heikistä ja Nipasta tuli lasten Eilan ja Ailan kummeja. Mikkosten kodista muodostui Lemmenjoen kullankaivajien kyläpaikka silloin, kun he tulivat kirkolle asioilleen. Isä-Jussi oli syntynyt 1907 ja kuoli 9.1.1988. Hän oli kullankaivajien  tapahtumissa, Tankavaaran kultakylän talkoissa ja perustamisessa sekä muissa yhteisissä rienoissa kuolemaansa saakka. Tyyne teki elämäntyönsä Inarin matkailumajalla ja oli aktiivisesti mukana monissa yhdistyksissä, muun muassa SPR:n toiminnassa ja kuorossa. Kullankaivajain liiton jäsenenä hän oli loppuun saakka ja osallistui mm. Tankavaaran kullanhuuhdontakisoihin. Tyyne rakasti luontoa, viihtyi metsässä, opetti lapsensa sienten ja marjojen keräämiseen. Linnea Hepo-oja leipoo Miessijoen kodin pihallla olevassa kiviuunissa. Kuva Viljo Mäkipuro / Tankavaaran Kultamuseo. l Linnea Hepo-oja työskenteli kultaporukan kokkina Lemmenjoella 1940-luvun lopulla. Siellä hän tapasi miehensä Jalmari Hepo-ojan, joka oli siirtynyt Laanilan Hangasojalta 1947 Miessijoen alajuoksulle rakentaen valtaukselleen kämpän. Hepo-ojan perhe asui Lemmenjoella vuoteen 1956, jolloin he perheen kasvaessa muuttivat Inarin kirkolle. Jallu jatkoi kullankaivua vuoteen 1960 saakka. Linnea ja Jalmarin elämän tarinasta ovat kertoneet kirjoissaan muun muassa Arvo Ruonaniemi ja Viljo Mäkipuro, joka antoi Jallulle lisänimen ”Miessin pankkiiri”. Nimi syntyi siten, että Jallu takoi ison hipun rahan muotoiseksi ja kaiversi siihen arvon ja sanat ”Miessin pankki”. Kultahippu.fi Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla.