kultahippu.fi - Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja

Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja | Kultahippu.fi

Kultahippu.fi Spined HTML

Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja | Kultahippu.fi Kultahippu.fi Tarinoita kullasta ja ohjeita kullankaivajalle Siirry sisältöön EtusivuKuvakertomuksia Metallinpaljastin Hipputeos KULTAKAUPPA Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Platinahipuista 1984 Historia ja tarinat Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Ivalojoki Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Haaksirikko Toloskoskella Ivalojoen lasku kesällä 2009 Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Saamelaiset kullankaivajana Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Olavi Jomppanen +25.10.2017 Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Erkki Kaikkonen on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Lasse Kockin muistolle Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Youtube Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja AHNEUS JA NÄLKÄ AJOIVAT  IVALOJOELLE Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla © Seppo J. Partanen Åke Lindmanin televisiosarja Lapin kullan kimallus kertoo Ivalojoen suuren kultaryntäyksen tapahtumista 1870-luvun alussa. Lähes kaikki sarjan henkilöt ovat todellisia, joskin juonessa on runsaasti dramatisoitua aineistoa. Todellisuus Ivalojoen erämaassa suurten nälkävuosien jälkitunnelmissa oli vähintään yhtä värikästä, mutta vähemmän romanttista kuin televisiosarjassa. Lapin kuntamaille lähtöön oli kaksi syytä; ahneus ja nälkä. Kultalöydöt Tenojoella ja Ivalojoella aiheuttivat valtavan paineen rikkauksien löytämiseksi Suomen Suurruhtinaanmaassa ja koko Venäjällä. Lapin jokivarret rauhoitettiin väliaikaisilla asetuksilla siksi aikaa, kun laki kullanetsinnästä saatiin aikaan. Pitkien riitojen ja painostusten jälkeen huhtikuun alussa 1870 keisarin hyväksymä laki lopulta salli jokaisen hyvämaineisen miehen Venäjällä ja Suomen suuruhtinaskunnassa etsiä kultaa Lapissa Mooseksenuskoiset siitä kuitenkin pois lukien. Tuntemattomaan Lapinmaahan taivalsi 1870 noin 500 miestä hiihtäen, patikoiden, venekyydillä Rovaniemeltä runsaan 400 km matkan. 19 onnekasta ja rikasta sai ensimmäisenä kesänä oman ”tehdaspiirin”. Suurimmilla valtauksilla oli töissä 30- 40 miestä. He raatoivat 3 markan päiväpalkalla 11 tuntia kuutena päivänä viikossa asuen alkeellisissa hirsimajoissa, teltoissa ja laavuissa. Tästä alkoi edelleen jatkuva kertomus Lapin kullasta ja emäkallion etsimisestä. Näitä tuntemattomia maisemia Ivalojoella lähtivät sadat miehet tavoittelemaan keväällä 1870. Kuva on Kultalan vastatörmältä Lihrinkalliolta ylävirtaan eli Korhosenkosken suuntaan. Appisjoki laskee oikealta kuvan yläosassa. Kulta tuhosi kruunuvoudin kunnian Kulta nostaa aina ja kaikkialla esille ihmisluonteen äärilaidat niin hyvässä kuin pahassakin. Se tekee sankarista konnan ja konnasta sankarin. Näin kävi Lapin kihlakunnan kruununvouti Konrad Wilhelm Plantingille. Lasse Pöystin esittämä Planting oli syntyisin Kuusamosta Rukatunturin kupeelta, jossa hän nimismiehenä osallistui kultatutkimuksiin 1800-luvun puolivälissä. Hänen virkamatkansa Kittilän kruununvoutina ulottuivat kaikkialle Lappiin ja hän kantoi aina vaskoolia mukanaan löytäen kullan merkkejä Lutolta, Tenolta, Lemmenjoelta ja Vaskojoelta. Hän auttoi senaatin lähettämää Lihrin retkikuntaa kullan etsintäretkellä kesällä 1868. Elämänsä kullalle uhranneesta Plantingista tuli hetkessä konna kahden merimiehen astuessa hänen virkahuoneeseensa Kittilässä syksyllä 1869. Miehet levittivät pöydälle 2 kiloa kultaa kertoen löytäneensä sen Ivalojoen Saariporttikoskelta. 70-vuotias kruununvouti näki unelmansa ajautuneen miehille, jotka eivät sitä ansainneet. Kultalan seinähirret ovat Lapin polttavassa auringossa paahtuneet etelän puolelta ruskeaksi, ja hirsi on pohjoisen puolella harmaa. Tämän paikan rannassa on koettu Lapin kultahistorian dramaattisimmat tapahtumat. Åke Lindman suunnitteli kuvaavansa lähes koko elokuvan Kultalassa ja kirosi myöhemmin rakennettua autiotupaa, jota kameran pitäisi aina kiertää. Tuvan palaminen oli helpotus. Kuljetusten ja kustannusten tähden kuvaukset muutettiin helpommin tavoitettaviin paikkoihin ja niitä varten pystytettiin useita rakennuksia ylemmäs jokivarteen. Kultalan kulissit rakennettiin helpompien kulkuyhteyksien päähän Kutturasta noin 3-4 km alavirtaan. Takaseinä puuttui rakennuksesta kokonaan. Rakennelmat purettiin muutama vuosi kuvausten jälkeen, vain kaksi niistä jäi jäljelle. Kruununvouti komensi merimiehet matkustamaan Kittilästä Ouluun kuvernööri Alfthanin puheille. Samana päivänä hän lähetti kirjeen Vuorihallituksen Kuopion toimistoon hakien valtausoikeutta merimiesten löytöpaikalle. Seuraavana keväänä Planting oli valvomassa Kultalan kruununaseman rakentamista ja hoiti samalla omien valtausasioitaan. Merimiesten tullessa paikalle kesäkuussa heidän löytöpaikkansa oli annettu Plantingille sekä torniolaisella kauppias Karl Goveniukselle, jonka edustajana oli merimies Edvard Björkman, televisiosarjassa Manninen ja Jarmo Mäkinen. Valtauksista syntyi monivuotinen oikeusjuttu. Merimiehiä ryhtyi puolustamaan oululainen kauppaneuvos J.W. Snellman G:son, joka tunsi hyvin kuvernööri v. Alfthanin.  Työt kruununvoudin tehdaspiirissä keskeytettiin kuvernöörin määräyksestä kestettyään noin 2 viikkoa. Kultahistorian suuri sankari tuomittiin 1875 vararikkoon ja hän kuoli maineensa menettäneenä. Merimiesten oikeustaistelu Kullan kirouksen kokivat merimiehet Jacob Ervast ja Nils Lepistö, Vesa Vierikko ja Pirkka-Pekka Petelius. He saivat senaatin erikoisluvan kullanetsintään ”Kuusamossa ja muualla Lapissa” kesällä 1869. Heidän löytämänsä 2 kilon kultasaalis Ivalojoelta laukaisi kaikki epäilyn ja vähättelyt kullan olemassaolosta. Oulun tervaporvarit juhlivat näyttävästi löytöä ja ryhtyivät rahoittamaan merimiesten kullanetsintää. Ervast kirjoitti kesällä 1870 epätoivoisena kauppaneuvos Snellmanille Ouluun pyytäen tätä ottamaan yhteyttä kuvernööriin ja haastamaan sekä Plantingin että Goveniuksen oikeuteen. Edellisenä kesänä kaivetut vesiojat ja kultamontut olivat nyt muiden omistuksessa. Alkoi pitkä oikeustaistelu, jona aikana Ervast ja Lepistö hakivat kultaa monesta paikasta Ivalojoelta ja Lutolta. Vaasan hovioikeus ratkaisi kolme vuotta kestäneen jutun määräten Plantingin valtauksen kokonaisuudessaan sekä osan Goveniuksen valtauksesta merimiehille. Samalla oli valmisteilla uusi laki kullanetsinnästä Lapissa, jolla valtio otti kiistanalaiset tehdaspiirit haltuunsa myyden niiden kaivuoikeudet kauppias Goveniukselle. Ervast ja Lepistö olivat jälleen orpoja piruja suuressa erämaassa. Lepistö katosi kultamailta 1870-luvun puolivälissä, mutta Ervast oli vuosikymmeniä mukana kullankaivussa. Jarmo Mäkisen näyttelemä Manninen oli merimies Edvard Björkman Raahesta. Hän oli kaivanut kultaa Uudessa Seelannissa ja löysi senaatin erikoisluvalla 600 g kultaa Porttikoskelta kesällä 1869. Hän oli ollut merillä samassa kauppalaivassa Ervastin kanssa vuosikymmen aikaisemmin. Björkmanista tuli kultamaiden ensimmäinen ”elinkautinen”, sillä hän vaikutti alueella parikymmentä vuotta. Raahessa hänet tunnettiin hyvin ja häntä pidettiin Ivalojoen kullan löytäjänä. Hänen muistikirjansa sisälsivät yksityiskohtaisia tietoja kultamaiden elämästä, pilkkalauluja Kultalan virkamieskunnasta ja veisun Rastin Ralla-Kaisasta. Kirous ja kuolema kullan seuralaisena Ivalojoen koskiin hukkui kymmenkunta ihmistä kultaryntäyksen alkuvuosina. Tässä lasketaan kanooteilla Saarnaköngästä, jonka ahtaassa nielussa on juuri ja juuri tilaa veneelle kunhan laskee oikeasta kolosta. Onni ja rauha ovat harvoin kullan seuralaisia, pikemmin kultaa tuo mukanaan kirousta ja kuolemaa. Tämän joutui kokemaan alun perin Kuopiosta lähtöisin oleva Frans Björklund, jota näyttelee Ville Haapasalo. Frans oli iloinen ryyppyveikko, joka löysi Ivalojoen rikkaimman kultapaikan. Siitä hän ehti kaivaa kolmena kesänä yli 20 kiloa kultaa ja kuoli oululaisessa matkustajakodissa viinaan valmistellessaan lähtöä Ivalojoelle keväällä 1873. Tarinan Björklundin unesta, jossa vanha eukko herätti viinahöyryissään nukkuvan miehen kolme kertaa kehottaen nousemaan pois kultapaikan päältä, kirjoitti Max Peronius 1920-luvulla. Totta on ainakin se, että Frans vietti railakasta elämää sekä työmaallaan että Kultalan kapakassa. Hänen rahoittajansa kauppias Govenius kuittasi Fransin tekemän velan kapakan pitäjä Zellbergille 250 grammalla kultaa. Tämän päivän taksoihin muutettuna hän ehti kumota ja tarjota elokuun alkuun mennessä 500-600 viinaryyppyä. Tässä Pataojan eli Björklundinojan suussa Frans näki enneunen Lapin eukosta. Paikka oli koko Ivalojoen rikkain ja kultaa tuli niin paljon, että Frans kuoli viinaan. Mies piti tarkkaa kirjanpitoa työmaastaan, riiteli yhtiökumppaninsa postimies Melanderin kanssa, kuljetti kultamaille ”piikoja”. Hänen kuntoaan työmaalla parannettiin oopiumilla. Kolme alatorniolaista työmiestä karkasi työmaalta ja heidät peräänkuulutettiin. Björklundin valtaukselle matkalla ollut vene kaatui toukokuun lopussa 1872 ja kuusi ihmistä hukkui myöhemmin Surmakönkääksi nimettyyn koskeen. Björklundin kultapaikka oli kultaryntäyksen alkuvuosien tuotteliain. Kesällä 1871 kultaa vietiin viranomaisille yli 10 kiloa ja palkkalistoilla oli 28 miestä sekä yksi nainen. Rastin Ralla-Kaisasta ei löydy mainintaa virkamiesten kirjanpidosta. Björklundin palkkalistoilla olivat 1872 piiat Greta Erkkilä ja Sanna Hurnasti Raahesta. Minna Turusen näyttelemän Kaisan esikuva saattoi olla Sanna Hurnasti, sillä hän katosi heinäkuun alussa. Samuli Paulaharju kertoo kirjassaan ”Wanhaa Lappia ja Peräpohjolaa” Kaisan lähteneen ”ryssän matkassa” Venäjälle. Hänen tilalleen tuli Anna Junttila Kemijärveltä. Joku sentään rikastui Hyvin harva kullankaivaja rikastui Ivalojoella ja kauppiaiden kiinnostus suuntautui pian toisaalle. Ivalojoella kaivanut torniolaisten liikemiesten ryhmä perusti Olut- ja virvoitusjuomatehtaan, josta myöhemmin syntyi Lapin Kulta Oy. Raahelainen kauppias Möller perusti Pattijoen Höyrypanimon ja oman viinakaupan. Rovaniemen eteläpuolelta kotoisin oleva Ruikan suku lähetti kultamaille retkikunnan, jota johti Tuomas Matinpoika Ruikka. Koko kylä takasi kirjallisella sopimuksella miesten kulut, jotka olivat tuon ajan mittapuun mukaan melkoiset. Ruikkalaisia onnisti ja he kaivoivat Ruikamutkaksi myöhemmin nimetyltä paikalta kultaa toistakymmentä kiloa. Toinen rovaniemeläinen talollinen Matti Korva rikastui hänkin Rovaniemenkoskeksi nimetyllä paikalla saaden viidessä vuodessa 15 kg kultaa. Lompakkovarkaudesta elinkautinen Martti Suosalo näyttelee Johan Kaweria, roistoa, joka varastamalla ja petkuttamalla yrittää rikastua kultamailla. Roolin esikuvana on Jakob Kaveri, joka tuli kymmenien muiden Oulun seudulta olevien miesten kanssa etsimään töitä Ivalojoelta. Joukko pestattiin loviisalaisen perämies Fredrik Grönholmin tehdaspiiriin numero 17. Omistaja oli kaivanut kultaa Kalifornian Eldoradossa, ollut mukana Lihrin retkikunnassa ja oli hiljainen uurastaja, jonka asiantuntemukseen monet rikastumisesta haaveilevat Pietarin ja Helsingin porvarit turvautuivat. Abram Pellikka havaitsi lompakkonsa olevan kateissa herättyään kymmenen miehen avolaavussa toukokuun lopussa 1871. Kultalan poliisit kutsuttiin paikalle ja lompakko löytyi lopulta kattohavujen seasta sen paikan päältä, jossa Johan Kaweri nukkui. Mies tunnusti pitkien kuulustelujen jälkeen löytäneensä lompakon maasta ja laittaneensa sen talteen antaakseen illalla omistajalleen. Kawerilta perittiin saamansa 38 markan palkkaennakko ja hänet vietiin vankilaan Kittilään ja sieltä hänet Ouluun. Kaweri tuomittiin marraskuussa Kittilän ja Inarin rajalla Mirhaminpirtin käräjätuvalla raipaniskuihin. Muita rikoksia Kaweri ei ollut elämässään tehnyt. Hänen nimensä katosi selvittämättömällä tavalla kirkonkirjoista ja mies hävisi jäljettömiin. Lahjuksia ja keinottelijoita Vuori-insinööri Johan Conrad Lihr johti senaatin lähettämää retkikuntaa kesällä 1868 Ounasjoelle, Tenojoelle, Utsjoelle, Kaamasjoelle ja Ivalojoelle. Syyskuun 16. päivänä joukko löysi lupaavasti kultaa Ivalojoen Nulkkamukasta kierrettyään lähes turhaan yli 3 kuukautta. Johan oli tammisaarelaisen kultasepän poika, joka oli suunnitellut vakavasti valokuvaajan uraa. Hänen ottamansa on monille tuttu valokuva Runebergistä ja Topeliuksesta poseeraamassa studiossa. Lihr määrättiin ensimmäisenä ryntäyskesänä Kultalaan vuorimestari Thoreldin lähimmäksi avustajaksi. Venäläinen kultayhtiö yritti palkata hänet salaiseksi asiamiehekseen tarjoten suuren summan rahaa ja osuuden voitosta. Lihrin ura kultamailla päättyi tähän ja myöhemmin hän teki pitkän elämäntyön Suomen rahapajan johtajana Ivalojoella 1870-luvun alussa vaikutti hyvin värikäs joukko Suomen ja Venäjän johtavia liikemiehiä. Helsingin pitäjän eli nykyisen Vantaan ensimmäinen pitäjäkokouksen puheenjohtaja, kunnallisneuvos Robert Ullner toi mukanaan pietarilaisia liiketuttaviaan ja sai itselleen pienen palan maata Kultalan alapuolelta. Kultaa ei tullut riittävästi ja muutaman viikon kuluttua Ullner poistui hoitamaan omistamaansa Königstedtin kartanoa, Bulevardin ja Erottajan kulmassa olevaa kaupunkiasuntoa ja Ritarihuoneella sijainnutta työhuonetta, jossa hän muun muassa urakoi Hyvinkää-Hanko rautatietä ja hoiteli kansainvälisiä liikesuhteitaan. Ullner menetti myöhemmin Köningstedstin epäonnisten suolakauppojen seurauksena. Sotajoen suussa oli urakoitsija Johan Tallgrenin mittava kultatyömaa. Hän oli rakentanut ja omisti Helsingin suurimman työväen vuokrakasarmin, Tallgrenin villat nykyisen kansallismuseon paikalla. Tyhjennettyään rannat kullasta hän myi valtauksen hyväuskoiselle leipurimestari Fredrik Ekbergille Helsingissä. Leipomon ja kahvilan lisäksi Ekbergillä oli viinitehdas ja hänen perustamansa leipomo ja kahvila sijaitsee edelleenkin Bulevardilla. Melko pian liikemiesten into kullanetsintään hiipui. Lupaehtoja ja maksuja lievennettiin ja paikkakuntalaiset pääsivät etsimään onneaan. Vuosisadan vaihteessa ja 1920-luvulla tulivat taas suuret yhtiön ja eteläinen raha kultamaille työntäen yksinäiset kullankaivajat tieltään. Kullalla on ollut 130 vuoden aikana suuri merkitys Inarin kehittymiselle. Tavoiteltujen voittojen sijasta valtavat tappiot ovat kullanetsinnästä valuneet etelään. Sortuneista unelmista on jäänyt jäljelle teitä, siltoja, taloja ja aktiivia ihmisiä. On lottovoittoakin suurempi onni Lapille, ettei emäkalliota irtokulta-alueilta ole löydetty. Kultamuseo ja metsähallitus pystyttivät infotauluja Ivalojoen historiallisesti merkittäville paikoille. Kulissikultalan eteen pystytettiin taulu Koivulan Viktorista, jolla oli kämppä lähitietoolla.. Åken vuosikymmenten unelma Åke lähdössä yhdelle monista tutkimusretkistään Ivalojoen Kultaan Kutturan tieltä talvella1995. Lapin kullan kimallus elokuva ja tv-sarja oli Åke Lindmanin vuosikymmeniä kestävä unelma, joka oli monta kertaa vähällä toteutua ja tuhoutua. Ajatus elokuvan tekemisestä kullankaivajista syntyi Åken tutustuttua kultahistoriaan tehdessään Lapissa elokuvia 1950-luvulla. Kirjailija Paavo ”Paavi” Pitkänen teki ensimmäisen moniosaisen käsikirjoituksen elokuvaa varten yhdessä Åken kanssa. Ivalojoen Kultalaan vanhojen piirustusten mukaan pystytetty poliisien väentuvan rakentaminen kuvattiin elokuvaa varten 1970-luvun alussa, mutta rahoituksen puutteessa työ jäi kesken. Uudelleen Åke otti elokuvanteon ohjelmaansa 1990-luvun alkupuolella. Ensimmäisen käsikirjoituksen elokuvaan teki amerikkalaisirlantilainen kirjailija, jonka työhön Åke tutustui näytellessään hänen käsikirjoittamassaan tv-sarjassa. Vuosien työn tulosta eivät kuitenkaan rahoittajat eli Elokuvasäätiö ja Yle hyväksyneet ja Åke joutui tilaamaan vielä uuden käsikirjoituksen Heikki Vuennolta. Åke teki valtavan työn etsiessään elokuvalle ja tv-sarjalle rahoitusta. Elokuva valmistui parin vuoden intensiivisen työn tuloksena kesällä 1999 ja ensiesitys oli elokuussa Savonlinnassa. Samoilla kuvauksilla tehtiin myös kolmeosainen 158 minuutin pituinen tv-sarja, joka esitettiin TV1:llä  vuonna 2001. Åke Lindman oli syntynyt 11.1.1928 Helsingissä ja hän kuoli 3.3.2009 Espoossa Haku: Suosituimmat artikkelit & sivut Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Oma kaivos Henkilötiedosto Välineitä Hipputeos KULTAKAUPPA Lemmenjoki Saariselkä ja Laanila Vaskaus Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Uutisia kultamailta Lapin kullan kimallus 2018 Kultakesä alkoi komeasti: 225 g Kultakioski avattu Kutturantiellä UUTUUS SEULARÄNNI Palsinojan Neeterin tarina 1881 Tankavaarasta kultaa 85 vuotta Maija Vehviläinen  puheenjohtajaksi Sivut Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hipputeos KULTAKAUPPA Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Platinahipuista 1984 Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Historia ja tarinat Ivalojoki Haaksirikko Toloskoskella Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen lasku kesällä 2009 Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Saamelaiset kullankaivajana Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Erkki Kaikkonen on poissa Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Lasse Kockin muistolle Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Olavi Jomppanen +25.10.2017 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Youtube Linkit Hipputeoksen nettikauppa Kullankaivajain liitto Kultaperinne Lapin korukivet ja linkit Lapinkullan Ystävät ry Seppo J. Partasen kotisivut Tankavaaran Kultamuseo Teamdeadwood – vihreä kulta Tukes Valtauskartta HIPPUTEOKSEN NETTIKAUPASTA www.hipputeos.fi Lappiaiheiset kirjat ja kullankaivuvälineet. Kullan hintakäyrät (1 vuosi) USD / Unssi Lähde: gold price / goldprice.org Kultahippu.fi Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla.