kultahippu.fi - Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat

Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat | Kultahippu.fi

Kultahippu.fi Spined HTML

Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat | Kultahippu.fi Kultahippu.fi Tarinoita kullasta ja ohjeita kullankaivajalle Siirry sisältöön EtusivuKuvakertomuksia Metallinpaljastin Hipputeos KULTAKAUPPA Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Platinahipuista 1984 Historia ja tarinat Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Ivalojoki Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Haaksirikko Toloskoskella Ivalojoen lasku kesällä 2009 Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Saamelaiset kullankaivajana Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Olavi Jomppanen +25.10.2017 Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Erkki Kaikkonen on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Lasse Kockin muistolle Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Youtube Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultaryntäyksen henkilögalleria ja nimistön synty 1870 Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla © Seppo J. Partanen, Ivalojoki, kulkijan kultamaa kirja, Hipputeos Oy 2005 Kullan määrä Ivalojoen rannoilla oli kultaryntäyksen alkuvuosina arvaamatonta. Kultalan kohdalla kauppias Goveniuksen tehdaspiirissä numero 1 sekä kiistanalaisessa tehdaspiirissä numero 9 kultaa tuli kymmeniä kiloja, mutta niiden alapuolella Vantaan Königstedtin kartanon omistaja Robert Ullner kyllästyi 1870 muutamassa viikossa saaden vain 201 grammaa tehdaspiiristä numero 18. Seuraava tehdaspiiri 3 tuotti torniolaiselle kauppias Aspegrenille hyvin ja hän perusti yhtiön kauppias Goveniuksen kanssa. Valtaus tuotti kymmenessä vuodessa 22 kiloa. Rovaniemenkoskelle antoi nimen sieltä kotoisin oleva Samuel Korva. Tehdaspiiristä 15 saatiin kymmenessä vuodessa kultaa yli 22 kiloa. Graafinen kuva Ivalojoen kultapitoisuudesta kultaryntäyksen alkuvuosilta. Onnekkain alkuvuosien kaivajista oli Kuopiosta lähtöisin ollut ja Oulun kotipaikakseen ilmoittanut Frans Björklund. Tarinan mukaan hänet jätettiin ryyppäämään Kultalan kapakkaan, josta hänet lopulta heitettiin ulos. Frans horjui huonokuntoisena jokivartta alaspäin nukahtaen pienen puron rannalle. Siinä hän näki unen, jossa lappalaiseukko kehotti häntä nousemaan ylös kullan päältä. Frans valtasi paikan, joka osoittautui Ivalojoen rikkaimmaksi. Ensimmäisenä kesänä tehdaspiiristä 8 kultaa tuli 837 grammaa, toisena 10,4 kiloa ja kolmantena 9,9 kiloa. Kulta koitui Fransin kohtaloksi, sillä hän kuoli Oulussa viinaan keväällä 1873. Frans oli keskeisessä osassa Åke Lindmanin elokuvassa ja televisiosarjassa Lapin kullan kimallus. Kauppias Goveniuksen ja merimies Björkmanin valtaus Kultalan kohdalla sai numeron 1. ja työn siellä aloitettiin juhannuksen tienoilla 1870. Tästä valtauksesta käytiin vuosien riita merimiesten Lepistö ja Ervast kanssa. Ivalojoen rikkain kultapaikka 1870-luvun alussa oli Frans Björklundin tehdaspiiri numero 8.   Elämä Björklundin valtauksella oli värikästä. Kolme miestä karkasi 1871, kuusi hukkui 1872 ja Fransilla oli mukanaan myös piikoja, joista yksi karkasi. Tämä Sanna Hurnasti lienee ollut esikuvana Rastin Ralla-Kaisalle, josta kertoo niin Samuli Paulaharju kuin Lindmanin elokuvakin. Kauppias Govenius oli Björklundin rahoittaja ja hän kuittasi elokuussa 1872 Fransin velan Kultalan kapakkaan noin 250 grammalla kultaa, miestä itseään paranneltiin ooppiumilla. Björklundin rajanaapurina alapuolella oli loviisalainen perämies Fredrik Grönholm. Hän oli mukana Kalifornian Eldoradon kultaryntäyksessä, Lihrin retkikunnassa 1868 asiantuntijana ja teki Ivalojoelta kullanetsintäretkiä Lemmenjoelle, Tenolle ja Vaskolle. Grönholm sai kuutena vuotena kultaa tehdaspiiristä 17 lähes 30 kiloa. Toisena kesänä hänen palkkalistoillaan oli peräti 36 miestä ja yksi nainen. Toukokuun lopulla havaittiin Abram Pellikan lompakon kadonneen miesten herätessä laavussa, jossa heitä nukkui kymmenen. Kultalan poliisit löysivät lompakon sen paikan kattopuiden välistä, missä Jakob Kaveri nukkui. Mies vangittiin, siirrettiin Kittilän puulinnan kautta Oulun lääninvankilaan, josta hänet marraskuussa vietiin tuomiolla Mirhaminpirtin käräjätuvalle Kittilän ja Inarin rajalle. Hänet tuomittiin raipparangaistukseen. Muita rikkeitä ei Kaverin tilillä ollut. Hänen nimensä katosi kirkonkirjoista ja mies itse jäljettömiin. Grönholmin- ja Björklundinkoskien rantoja ovat myöhemmin kaivaneet monet sukupolvet. Henry Kerkelä kaivoi alueella kalliokultaa, Kivekäs suunnitteli kosken patoamista, Prolle Janssonin porukka imuroi kultaa joen pohjalta jne. Rovaniemeläinen Harri Vaarala on Björlundinojan suun viimeisin valtaaja. Lue elämästä Ivalojoella kultaryntäyksen alkuvuosina 1870-luvulla Seppo J. Partasen Geologisessa seurassa pitämästä esitelmästä, joka täydentää tässä olevia karttoja: Ivalojoki 1870 Kuvat: Ivalojoki 1870 – 1874, tehdaspiirit, rakennukset, kaivupaikat, GTK Tehdaspiirit 1870-, pohjakartta GTK, täydennykset Seppo J. Partanen; ensimmäiset valtaajat, kaivuvuodet, löydetyt kultakilot 1870-luvulla. Ylimmät valtaukset 1870-luvulla, Ivalojoki 1 Ruikanmutkasta Kultalaan Ivalojoki 2 Kultalasta Sotajoen suuhun Ivalojoki 3 Sotajoen suusta Ritakoskelle Ivalojoki 4 Ivalojoen alimmat valtaukset Vaskissuvannossa 1870, Ivalojoki 4 Ivalojoen nimistö Kutturasta alavirtaan Lähes kaikki Ivalojoen kosket ja sivupurot Kutturasta Ritakoskelle ovat saaneet nimensä kultaryntäyksen alkuvuosien henkilöiden tai tapahtumien perusteella. Ennen sitä kaikkia noin 30 koskea kutsuttiin Porttikoskiksi, joiden kautta jokiuoma koversi tiensä syvässä kanjonissa Inarijärveä ja sen tasaisia rantamaita kohti. Porttiniva 350/1,4 m = alkuperäinen (kosken pituus/korkeusero) Porttikoski 1400/5,3 m = alunperin koko koskiosuutta tästä Ritakoskelle kutsuttiin Porttikoskiksi Kyläjoki = alkuperäinen, myös Sids(u)orro Kummitusoja = Rulloja;Truollo = piru, paholainen saameksi Timanttiköngäs , -oja = löydettiin titaanirautaa1874 Väänäseniva 700/1,6 m, -oja = Pekka Väänänen 1916- Möllerinkoski 550/1,4 m, -oja, -niva = kauppias G . Möller 1870- Saarnaköngäs 70/1,2 m= saarnastuolimainen hiidenkirnu könkään alla Yrjönoja, -vaara = Yrjö Heikkinen 1890- Surmaköngäs 500/2 m = kuusi hukkui 1872 Ruikanmutka, -oja = Matti Ruikka ja hänen poikansa 1870- Penttilänkoski 900/3,7 m = Pehr Bengtilä työnjohtaja ja yhtiömies 1870- Robert Snellmanin tehdaspiirissä Saarikorva = saari koskessa, Penttilänkosken jatke Anellinkorvat  150/0,8 m= O. U. Anell 1870 Appisjoki, -köngäs 250/0,7 m = Appisjoki, Abbesjohka alkuperäinen Korhosenkoski 1250/8,4 m, -oja = Otto Korhonen 1870 Saunakoski/ Savonakoski 150/0,8 m = päättyy Kultalan saunasuvantoon Kultalan nimistöä: Paavonkallio, Lihrin kallio, Kartano-oja, Kotioja, Paavonoja Kultalankoski 350/2,5 m Kolmoskoski t. Kolmosenkoski 350/1,3 m =kosken rannalla sijaitsi vuodesta 1870 lähtien tehdaspiiri eli valtaus numero 3. Rovaniemenkoski 200/0,8 m= rovaniemeläinen Matti Korva 1870 Björklundinoja, -koski 500/2 m = Frans Björklund 1870. Björklundinojan esiintyy myös Pataojan nimellä=Patatunturilta tuleva haara Grönholmankoski 800/3,8 m, -oja = Fredrik Grönholm 1870 Yliansajoki Ylialaoja Merimiestenkoski t. Merimieskoski 200/1 m  = raahelaiset merimiehet 1871 Hunajanpisama = pieni puro Ivalojoen pohjoisrannalla Sotajoen suun vastarannalla Sotajoenkoski 700/2,4 m Vaskisjoki = Alaoja Sotajoenniva 500/0,5 m =Mattleininkoski ; J.G. Mattlein Ekbergin työnjohtaja 1882 Iisalmenoja, -vaara = Iisalmelainen kauppias Auugust Nylundin tehdaspiiri 1870 Ritakoski 1400/6,5 m, -oja = alkuperäinen Palsinoja = alkuperäinen Louhioja = alkuperäinen Nulkkamukka = paikka, missä poro saattoi juosta eli nulkata; tasainen  ja mutkainen jokiranta     Haku: Suosituimmat artikkelit & sivut Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Oma kaivos Henkilötiedosto Välineitä Hipputeos KULTAKAUPPA Lemmenjoki Saariselkä ja Laanila Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Vaskaus Uutisia kultamailta Lapin kullan kimallus 2018 Kultakesä alkoi komeasti: 225 g Kultakioski avattu Kutturantiellä UUTUUS SEULARÄNNI Palsinojan Neeterin tarina 1881 Tankavaarasta kultaa 85 vuotta Maija Vehviläinen  puheenjohtajaksi Sivut Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hipputeos KULTAKAUPPA Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Platinahipuista 1984 Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Historia ja tarinat Ivalojoki Haaksirikko Toloskoskella Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen lasku kesällä 2009 Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Saamelaiset kullankaivajana Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Erkki Kaikkonen on poissa Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Lasse Kockin muistolle Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Olavi Jomppanen +25.10.2017 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Youtube Linkit Hipputeoksen nettikauppa Kullankaivajain liitto Kultaperinne Lapin korukivet ja linkit Lapinkullan Ystävät ry Seppo J. Partasen kotisivut Tankavaaran Kultamuseo Teamdeadwood – vihreä kulta Tukes Valtauskartta HIPPUTEOKSEN NETTIKAUPASTA www.hipputeos.fi Lappiaiheiset kirjat ja kullankaivuvälineet. Kullan hintakäyrät (1 vuosi) USD / Unssi Lähde: gold price / goldprice.org Kultahippu.fi Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla.