kultahippu.fi - Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla

Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla | Kultahippu.fi

Kultahippu.fi Spined HTML

Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla | Kultahippu.fi Kultahippu.fi Tarinoita kullasta ja ohjeita kullankaivajalle Siirry sisältöön EtusivuKuvakertomuksia Metallinpaljastin Hipputeos KULTAKAUPPA Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Platinahipuista 1984 Historia ja tarinat Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Ivalojoki Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Haaksirikko Toloskoskella Ivalojoen lasku kesällä 2009 Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Saamelaiset kullankaivajana Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Olavi Jomppanen +25.10.2017 Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Erkki Kaikkonen on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Lasse Kockin muistolle Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Youtube Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla Seppo J. Partanen, avauspuhe kultasymposiumissa Tankavaarassa 2.10.2014   Historia ja menneisyyden jäljet tulevat aina olemaan Lapin keskeisimpiä houkuttimia. Menneet vuosisadat ja vuosikymmenet ovat täällä näkyvissä ja löydettävissä helpommin kuin muualla maassa ja maailmassa. Luonto ja  vuodenaikojen vaihtelu muodostavat elinvoimaisen yhteyden menneisyydestä nykypäivään. Historia ei yksin elätä tai luo elämisen edellytyksiä, jos emme pysty pitämään huolta myös nykyisyydestä. Mitä paremmin hoidamme tätä päivää, sitä paremmin pystymme hyödyntämään menneisyyttä. Se ei ole helppo tehtävä tässä rakkaassa ristiriitojen maakunnassa alueellisten, etnisten, poliittisten ja muiden mielipiteiden paineessa; Hannele Pokan sanonnan mukaan täällä ”osataan erityisen hyvin pissiä samaan nuotioon”. Lappiin kultayhtiö Ivalojoen töihin 1910-luvun lopulla töihin tullut Max Peronius eli kullankaivajana, Laanilan Majatalon isäntänä, Saksan armeijan oppaana ja apuna. Hänen elämänsä päättyi tähän kohtaan Tankavaaran kultatyömaalla elokuun lopussa 1946 miinan räjähdykseen. Tankavaara, Vuotso ja Purnumukka kätkee sisäänsä Lapinkin oloissa harvinaisen paljon menneisyyden jälkiä. Tänne kulminoituu pohjoisen Suomen  vuosisatainen muuttuminen. Kulkukeinoissa, vesireitissä, Vuotson kanavassa, Sompion kulttuurista kumpuavissa perinnetarinoissa, on juuria myyttiseen Lappiin,  noitien, paimentolaisten, kristinuskon ja pakanuuden taistoihin, keskiaikaan. Niitä jatkavat peuranpyynnin, ikivanhojen kulkukeinojen,  kullankaivun, saamelaiskulttuurin ja sotien jättämät jäljet ja muistot, joita tulvii eteemme kaikkialla, jos osaamme niitä oikein silmin katsoa. Yleisesti ajatellaan, että historiallisen ajanjaksot ja kulttuurit ovat toisistaan  irrallisia, yksittäisiä ilmiöitä. On saamelaiskulttuuria, kultahistoriaa, kulkemisen ja matkailun kehittymistä, sotien jättämiä jälkiä. Tämän alueen menneisyys on mielenkiintoinen myös siksi, että nuo kaikki ilmiöt limittyvät toisiinsa todistaen yhden historian perustotuuden;  jokainen tapahtuma, jokainen ihminen, jokainen hetki historiassa ja nykypäivässä on sidoksissa tuhansin näkymättömin sitein menneisyyteen, yhteiskuntaan, muihin ihmisiin ja kulttuureihin, ja tulevaisuuteen. Kullankaivu ja saamelaisuus ovat eläneet rinnakkain Tankavaarassa, Purnumukassa ja Vuotsossa jo toista vuosisataa. Tässä kuva Ponkuin kodasta Kopsusjärvellä SMY:n vuosikirjasta 1887 Koetan tarkastella  aihettani nimenomaan siitä näkökulmasta, miten nuo historian tapahtumat, ilmiöt ja kulttuurit linkittyvät toisiinsa. Tämä lähtökohta avaa uusia näkökulmia ja muuttaa monia yleisiä käsityksiä. Kulkukeinoista valtatieksi Ei ole pelkkä sattuma, että yksi Lapin valtaväylistä kulkee linjalla Rovaniemi – Sodankylä – Vuotso – Laanila. Tuota reittiä on taivallettu jo keskiajalla Kemijokea, Luiroa, Kitistä ja Tankajokea pitkin veneillä, kävellen ja takkaporojen kanssa, Ruijan talvikeinoja pitkin hiihtäen tai pororaidoilla. Sitä alkoivat kulkea myös kullankaivajat kultaryntäyksen syttyessä 1870 ja se tuli tärkeimmäksi reitiksi jokunen vuosi  myöhemmin kulkuyhteyksien parannuttua Rovaniemeltä Sodankylään. Ensimmäinen ajokuntoinen kärrytie tälle korkeudelle valmistui 1901 Könkäältä Laanilaan kultayhtiö Prospektorin toimesta. Kullankaivu ja saamelaiset Ennen maanteiden valmistumista muutoksen tuulet alkoivat  puhaltaa 1800-luvun toisella puoliskolla. Siihen vaikuttivat Ivalojoen kultaryntäys 1870 sekä saamelaisten muuttoliike Norjasta, Utsjoelta ja Enontekiöltä. Täällä kohtasivat etelä ja pohjoinen, saamelaisuus ja lantalaisuus, ja ne myös sekoittuivat ja tukivat toisiaan. Tässä kohtaamisessa on myös Tankavaaran  kullankaivun ja nykyisyyden juuret. Purnumukan saamelaiskylän asukkaista moni oli ollut mukana kullankaivussa Ivalojoella ja Laanilassa, tunnetuimpina heistä kyläpäällikkö ja shamaani Niila Hirvasvuopio. Hän, kuten hänen poikansakin, toimi aktiivisesti kullankaivussa muun muassa Lapin Kulta Oy:n ja Heikki Kivekkään oppaana, apurina ja neuvonantajana. Purnumukan saamelaisia kaivamassa kultaa Tankavaarassa 1934. Kuva Max Peronius/ Antti Peronius Koko Purnumukan kylä osallistui kullanetsintään Tankavaaran puroilla kesästä 1934 alkaen. Siinä oli Hirvasvuopioiden lisäksi Peltovuomaa, Nikodemusta, Hettaa, Maggaa, Ponkua, Sieppiä jne. Kullankaivuun on osallistunut paljon myös saamelaisia kultaryntäyksen alkuvuosista nykyhetkeen saakka. Sieltä nousevat aiempien lisäksi esille muun muassa nimet Morottaja, Saijets, Walle (Valle), Aikio, Sarre, Mattus, Paadar, Pekkala, Karisaari, Jomppanen, Ranttila, Mikkonen, sekä Inarin kalastajasaamelaisia tai Norjasta muuttaneita porosaamelaisia sukuja. Saamelaiskäräjien tekemissä valituksissa kullanhuuhdontaluvista on esitetty, ettei saamelaisilla ole ollut mitään tekemistä kullankaivun kanssa. Eivät saamelaiset niin tyhmiä ja saamattomia ole! He ovat olleet mukana kullankaivussa kaikkialla siellä, missä kullankaivua tapahtuu eli Inarissa ja Sodankylässä, eivät Enontekiöllä tai Utsjoella. Heidän kullankaivunsa on ollut samanlaista kuin muidenkin paikallisten eli osa luontaiselinkeinoa siinä missä metsästys, kalastus, poronhoito  jne. Kullankaivajien ja saamelaisten suhteet ovat aina olleet hyvät  ja kumpikin osapuoli on saanut hyötyä toisen asian- ja paikallistuntemuksesta. Joitakin pienehköjä rasistiseltakin vivahtavia riitoja  on tapahtunut, mutta niitä kullankaivu nostaa aina ja kaikkialla esille. Niitä on koettu myös saamelaisten välillä Tankavaarassa. Sotamuistot pitäisi kiireellä inventoida Luhistunut korsu kertoo Purnumukan saamelaiskylän laidalla sijainneesta Saksan armeijan tukikohdasta ja vankileiristä 1942 – 1944. Näissä korsuissa kylän väki asui palatessaan evakosta jälleenrakentamaan hävitettyä kotikyläänsä. Yksi tämän seudun erityispiirteistä ovat sotien jättämät jäljet maastossa ja maisemissa. Vuosina 1941 – 1944 tämä on ollut hyvin erikoinen paikka; kaksi kymmenien savujen saamelaiskylää ympärillään tuhansien sotilaiden satoja parakkeja, korsuja, telttoja, majataloja, varikkoja, huoltotiloja, pesuloita, ompelimoita, vanki- ja työleirejä, lentokenttä, tutka-asema.  Kaikki huipentui kesäkuuhun -44 kun tuhansia vankeja ja sotilaita tuli tänne rakentamaan Hitlerin määräyksestä Schutzwall puolustuslinnoituksia suojaamaan saksalaisten vetäytymistä Lapista ja Petsamosta Norjaan. Loka- ja marraskuun vaihteessa 70 vuotta sitten kaikki räjäytettiin, hävitettiin, poltettiin, miinoitettiin. Purnumukkalaiset pystyivät kunnostamaan muutaman maakorsun tilapäiseksi asunnokseen palatessaan evakosta ja aloittaessaan jälleenrakennuksen. Erityisen hyvin oli tuhottu juuri tämä alue, missä nyt olemme, ainoastaan saksalaisen arkkitehti Werner Thieden talo säästettiin ja se on edelleen paikallaan kertomassa omaa tarinaansa. Tulevat sukupolvet eivät anna meille anteeksi, jos sallimme sotamuistojen kadota ja hävitä Tankavaaran, Purnumukan ja Vuotson kankailta.  Noilla jäljillä on selkeä yhteys saamelaisuuteen, kullankaivuun, paikallishistoriaan. Parhaimmillaan sodan jäljet on nähtävissä Tankavaaran luonto- ja sotahistorian poluilla ja pahimmillaan  niiden rappio on Purnumukan kylän laidalla lahoavissa maakorsuissa ja vankileirien jätöksissä tai Vuotson maatuvissa rakennusten pohjissa. Tässä,  hyvät kuulijani, oli katsaukseni Tankavaaran kultahistoriaan. Jokaisella Lapin kylällä on oma, ainutkertainen menneisyytensä, mutta harvalla se ulottuu niin syvälle ja laajalle kuin täällä. Kullankaivu ja legendat eivät yksin riitä, muinaismuistot ja vanhat myytit eivät yksin riitä, saamelaisuus ja porot eivät yksin riitä, luonto ja kuusi vuodenaikaa eivät yksin riitä. Kaiken perustana on hyvin hoidettu nykyisyys, aktiivinen ja toimiva kullankaivu, yhteistyö ja nopeasti muuttuvan tietotekniikan hallinta, uusien ideoiden ja oivallusten toteuttaminen. Kaikista näistä voisi leipoa sellaisen  kakun, joka elättää  ja luo hyvinvointia. Siinä on haastetta Kultamuseolle, kylätoimikunnille, yrityksille, paikallisille asukkaille, toimijoille, ystäville ja tuttaville. Ei anneta historian kadota menneisyyteen, sen mukana voi kadota myös nykyisyys. Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla © Seppo J. Partanen Haku: Suosituimmat artikkelit & sivut Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Oma kaivos Henkilötiedosto Välineitä Hipputeos KULTAKAUPPA Lemmenjoki Saariselkä ja Laanila Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Vaskaus Uutisia kultamailta Lapin kullan kimallus 2018 Kultakesä alkoi komeasti: 225 g Kultakioski avattu Kutturantiellä UUTUUS SEULARÄNNI Palsinojan Neeterin tarina 1881 Tankavaarasta kultaa 85 vuotta Maija Vehviläinen  puheenjohtajaksi Sivut Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hipputeos KULTAKAUPPA Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Platinahipuista 1984 Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Historia ja tarinat Ivalojoki Haaksirikko Toloskoskella Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen lasku kesällä 2009 Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Saamelaiset kullankaivajana Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Erkki Kaikkonen on poissa Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Lasse Kockin muistolle Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Olavi Jomppanen +25.10.2017 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Youtube Linkit Hipputeoksen nettikauppa Kullankaivajain liitto Kultaperinne Lapin korukivet ja linkit Lapinkullan Ystävät ry Seppo J. Partasen kotisivut Tankavaaran Kultamuseo Teamdeadwood – vihreä kulta Tukes Valtauskartta HIPPUTEOKSEN NETTIKAUPASTA www.hipputeos.fi Lappiaiheiset kirjat ja kullankaivuvälineet. Kullan hintakäyrät (1 vuosi) USD / Unssi Lähde: gold price / goldprice.org Kultahippu.fi Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla.