kultahippu.fi - Jaakko Kangasniemi on poissa

Jaakko Kangasniemi on poissa | Kultahippu.fi

Kultahippu.fi Spined HTML

Jaakko Kangasniemi on poissa | Kultahippu.fi Kultahippu.fi Tarinoita kullasta ja ohjeita kullankaivajalle Siirry sisältöön EtusivuKuvakertomuksia Metallinpaljastin Hipputeos KULTAKAUPPA Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Platinahipuista 1984 Historia ja tarinat Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Ivalojoki Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Haaksirikko Toloskoskella Ivalojoen lasku kesällä 2009 Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Saamelaiset kullankaivajana Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Olavi Jomppanen +25.10.2017 Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Erkki Kaikkonen on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Lasse Kockin muistolle Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Youtube Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Jaakko Kangasniemi on poissa Jaakko Kangasniemi  26.7.1930  – 7.8. 2015 Jaakon vaskoolissa on Ruihtuäytsin kultaa, kuva Irene Kangasniemi Lapin Kullankaivajain liiton kunniapuheenjohtaja Jaakko Kangasniemi menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen Rovaniemellä 85-vuotiaana. Liiton neljäntenä puheenjohtajana vuodesta 1982 hän joutui puolustamaan kullankaivajien oikeuksia ja työskentelyn edellytyksiä useissa kiivaissa kiistoissa viranomaisia, poliitikkoja ja  luonnonsuojelijoita vastaan. Jaakko luovutti puheenjohtajan tehtävät v. 2000  nuoremmille 70-vuotiaana. Hänen johdollaan  luotiin perusta toiminnan elpymiselle,  jäsenmäärän kasvulle, yhteistyölle ja monille uudistuksille. Jaakko Martti Johannes syntyi Kangasniemen kuuluun kultamiessukuun ja asui lähes koko elämänsä Inarin kirkonkylässä, rakensi sinne oman talon, perusti perheen ja toimi  taksiyrittäjänä vv. 1955 – 1979. Isä Eenokki Kangasniemi (1895-1974) oli toiminut kullankaivajana Alaskassa, Ivalojoella ja Lemmenjoella ja setä Veikko Kangasniemi kullankaivajien perustavan kokouksen sihteerinä 1949.  Isoisän isä Yrjö Kangasniemi, Yrri-Äijä  sai tuntuman Lapin kultaa jo ennen Ivalojoen kultaryntäystä, sillä hän majoitti Kaamasessa sijaitsevassa talossaan Suomen senaatin lähettämän kullanetsintäretken jäsenet syyskesällä 1868. Kulta ja kullankaivu olivat Jaakolle tuttuja jo lapsuudessa. Hän lähti ensi kerran Lemmenjoelle kultakuumeen noustessa kesällä 1948 setänsä Volmari Kangasniemen valtaukselle Jäkälä-äytsiin. ”Kannoin ämpärillä ränniin maata ja pesin kivenlohkareita. Sinä kesänä sain elämänikäisen kultakipinän”, hän kertoi Lapin Kullankaivaja-lehden haastattelussa 2004. Kullan hinnan putoaminen karkotti kullankaivajat Lemmenjoelta 50-luvun alussa ja Jaakko hakeutui tuottavimpiin töihin Rovaniemellä työskennellen Petäjäskosken voimalaitoksella kun rakennustyöt olivat kiivaimmillaan Kemijokea padottaessa. Kotikylään Inariin  hän muutti 1955 saatuaan taksiluvan. Lisäksi hän toimi  talonmiehenä, rakensi taloja ja rekiä sekä korjasi moottorikelkkoja 30  vuotta. Hän toimi lautamiehenä käräjillä useita vuosia ja  hankki Lapin tapaan elantoa perheelleen monesta eri lähteestä.  Kultapuroille hän palasi 1979 ottaen valtauksen Ruihtuäytsin latvahaaralle, jonne hän rakensi pienen kämpän. Koko perhe oli  mukana kullankaivussa; vaimo Taimi sekä neljä poikaa ja tytär. Jaakko ja hänen poikansa Arto rakensivat 1985 pienen kullankaivukoneen ”konelapion”. Tämä pienoiskaivuri osoittautui tehokkaaksi työkaluksi kuivassa maastossa, jossa kultaryntäyksen vuosina käytettiin hevosta kultapitoisen maan siirtoon kaivupaikalta rännitettäväksi ja vaskattavaksi. Jaakko valittiin kullankaivajien puheenjohtajaksi aikana, jolloin sisäiset riidat ja ulkoiset uhkat varjostivat toimintaa monelta puolelta. Sisäistä yhtenäisyyttä lujitettiin perustammalla toimikunnat Lemmenjoen ja Ivalojoen kaivajille. Ryhdyttiin hankkimaan omia, jäsenistölle tarkoitettuja kultavaltauksia sekä järjestämään omia mestaruuskilpailuja vaskaus- ja huuhdontataidoissa. Kultamieskodin rakentamisessa Inarin kirkonkylään Jaakolla oli merkittävä rooli liiton puheenjohtajana. Liitto pyrki aktiivisesti vaikuttamaan uusien luonnonsuojelu- ja erämaa- ja kaivoslakien sisältöön, tukemaan yksittäisten kullankaivajien taistelua elinkeinonsa puolesta niin viranomaisten kuin suojelijoiden rajoitustoimia kohtaan. Uusia uhkia nousi esille koko  ajan 1980- ja 1990-luvuilla. Ne vaativat liiton hallitukselta valppautta ja  neuvokkuutta sekä puheenjohtajalta tietoa, taitoa,  tarmokkuutta ja tyyneyttä. Jaakko Kangasniemi pani alulle kullankaivajain liiton 50 vuoden historiankirjan kokoamisen ja se ilmestyi  nimellä ”Morgamin Pyrkyrit, Lapin Kullankaivajain liitto 1949-1999”. Kultahommat jätettyään Jaakko innostui tutkimaan sukunsa historiaa yhteistyössä Irene Kangasniemen kanssa. Kimmokkeen sukukirjan valmistamiseen Jaakko sai vuonna 1996 Ivalossa pidetyn ensimmäisen Kangasniemien sukukokouksen jälkeen. Kirjan kokoamiseen Jaakko Kangasniemeltä vierähti 16 vuotta. Kirja ”Yrri-Äijän suku – Inarin Kangasniemet ja heidän jälkeläisensä” julkaistiin  Kangasniemien toisessa sukukokouksessa Inarissa heinäkuussa 2012 juuri ennen Jaakon täyttäessä 82-vuotta. ”Juhlivatko kullankaivajat nyt viimeistä kertaa! Tämä pieni ammattikunta on puristumassa yhteiskunnan laki- ja sääntömyllyyn. On joskus tullut mieleen, että luonnonsuojelun lisäksi myös Lapin ihminen tarvitsisi suojelua pystyäkseen elämään ja tulemaan toimeen kotiseudullaan”, sanoi Jaakko Kangasniemi tervehdyspuheessaan LKL:n 40-vuotisjuhlissa Inarissa 12.9.  1985. Nuo sanat ovat hyvin ajankohtaisia nytkin. Jaakko, jätit jälkeesi monta kaunista muistoa! Seppo J. Partanen, Irene Kangasniemi Haku: Suosituimmat artikkelit & sivut Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Oma kaivos Henkilötiedosto Välineitä Hipputeos KULTAKAUPPA Lemmenjoki Saariselkä ja Laanila Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Vaskaus Uutisia kultamailta Lapin kullan kimallus 2018 Kultakesä alkoi komeasti: 225 g Kultakioski avattu Kutturantiellä UUTUUS SEULARÄNNI Palsinojan Neeterin tarina 1881 Tankavaarasta kultaa 85 vuotta Maija Vehviläinen  puheenjohtajaksi Sivut Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hipputeos KULTAKAUPPA Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Platinahipuista 1984 Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Historia ja tarinat Ivalojoki Haaksirikko Toloskoskella Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen lasku kesällä 2009 Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Saamelaiset kullankaivajana Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Erkki Kaikkonen on poissa Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Lasse Kockin muistolle Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Olavi Jomppanen +25.10.2017 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Youtube Linkit Hipputeoksen nettikauppa Kullankaivajain liitto Kultaperinne Lapin korukivet ja linkit Lapinkullan Ystävät ry Seppo J. Partasen kotisivut Tankavaaran Kultamuseo Teamdeadwood – vihreä kulta Tukes Valtauskartta HIPPUTEOKSEN NETTIKAUPASTA www.hipputeos.fi Lappiaiheiset kirjat ja kullankaivuvälineet. Kullan hintakäyrät (1 vuosi) USD / Unssi Lähde: gold price / goldprice.org Kultahippu.fi Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla.