kultahippu.fi - Lapin kullankaivun historia

Lapin kullankaivun historia | Kultahippu.fi

Kultahippu.fi Spined HTML

Lapin kullankaivun historia | Kultahippu.fi Kultahippu.fi Tarinoita kullasta ja ohjeita kullankaivajalle Siirry sisältöön EtusivuKuvakertomuksia Metallinpaljastin Hipputeos KULTAKAUPPA Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Platinahipuista 1984 Historia ja tarinat Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Ivalojoki Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Haaksirikko Toloskoskella Ivalojoen lasku kesällä 2009 Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Saamelaiset kullankaivajana Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Olavi Jomppanen +25.10.2017 Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Erkki Kaikkonen on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Lasse Kockin muistolle Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Youtube Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Lapin kullankaivun historia Kullankaivun värikkään vaiheet Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla © Seppo J. Partanen Alla linkki paikallislehti Inarilaisen 29.10.2014 julkaisemaan juttuun, joka perustuu Seppo J. Partasen Ivalon kirjastossa pitämään yleisöluentoon ”Näin Inari vaskattiin maailmankartalle: Inarin kultakuume Norjalainen geologi Tellef Dahll löysi kullan merkkejä monesta paikasta tukiessaan Tenojoen vesistöä 1860-luvun puolivälin jälkeen. Lupaavimmat löydöt olivat Suomen puoleisella rannalla lähellä Utsjoen suuta ja Dahl ilmoitti tiedoistaan Suomen viranomaisille. Venäjän keisarikuntaan kuuluvan autonomisen Suomen senaatti lähetti Lappiin retkikunnan kesällä 1868. Rahapajan apulaisjohtaja, vuori-insinööri Johan Konrad Lihr matkasi kolmella jokiveneellä Rovaniemeltä Ounasjokea Kittilään, Käkkälöjokea Norjan puolelle ja sieltä Inarijoelle, Kietsimäjoelle ja Tenojoelle. Koehuuhdonnassa kultaa löytyi vähäisessä määrin monessa paikassa, mutta parhaiten Dahl ilmoittamassa kohteessa Utsjoella Tenojokeen laskevan Äimijoen suulta. Pelottava Ivalojoki muuttui hetkessä Tuonelan virrasta toivon ja uskon virraksi, jonka rannoilla piilevän kullan piti pelastaa nälkäänähneen Suomen Suuruhtinaanmaan kansantalous. Tutkimusretki päättyi Ivalojoelle syyskuun puolivälissä. Sitä ennen oli tutkittu Utsjoen, Kaamasjoen ja Vaskojoen rantoja. Nulkkamukassa Ivalojokeen laskevan Louhiojan suussa tehtiin lopulta geologisesti lupaava kultalöytö; lyhyessä ajassa vaskattiin peruskallion koloista 0,2 grammaa kultaa. Lihr palasi veneellä Kemijärvelle, jolloin matkaa oli kertynyt yli 1000 km ja sieltä kievarikyydillä ja laivalla Helsinkiin lokakuun lopulla eli matka oli kestänyt yli 4 kuukautta.  Kertomus kullanetsintäretkestä 1868 Yllä linkki J.C.Lihrin matkaraporttiin, jonka hän laati Suomen senaatille. Alla linkki kirjailija ja kansanrunouden tutkija Julius Krohnin Suomen Kuvalehteen kirjoittamasta jutusta oleskelustaan Ivalojoella kiihkeimpinä kultaryntäyskesinä 1871-1873: Pari-kesaa-ivalojoella Löytö herätti suurta huomiota nälkävuosista kärsineessä Suomessa ja koko keisarikunnassa. Liikemiehet yrittivät keisarinkin kautta painostaa Suomen senaattia antamaan kullan etsintäoikeuden hallitusvallalle ja sitä kautta suuryrityksille. Kaksi vuotta kestänyt poliittinen vääntö päättyi Amerikan kultakenttien käytäntöön; etsintäoikeuden annettiin huhtikuussa 1870 voimaan tulleessa asetuksessa ”jokaiselle hyvämaineiselle miehelle Keisarikunnan ja Suomen Suurruhtinaanmassa”. Lain määräämät verot ja maksut olivat kuitenkin niin suuria, että vain rikkailla oli mahdollisuus oman valtauksen eli tehdaspiirin saamiseen. Ivalojoen kultaryntäys alkoi välittömästi. Valtion toimesta rakennettiin Ivalojoen varteen ”Kultalan Kruunun Stationi” viranomaisia ja järjestyksenvalvojia varten. Samalta paikalta olivat merimiehet Jakob Ervast ja Nils Lepistö löytäneen edellisenä kesänä 2 kiloa kultaa, joka lopullisesti poisti vähättelyt kullan olemassaolosta. Kittilän kruununvouti Konrad Planting valtasi itselleen merimiesten löytöpaikan ja tästä alkoi monta vuotta kestänyt sitkeä oikeustaistelu, yksi monista Lapin kullan värikkäässä historiassa. Planting oli edellisenä syksynä ottanut vastaan merimiesten ilmoituksen kultalöydöstä, määräsi heidät Ouluun maaherran luokse ja kirjoitti itselleen valtaushakemuksen ”Kallioporttikosken” rannalle. Eetu Björkmanin päiväkirja kertoo korutonta kieltään kullankaivajien ruuasta 1870-luvulla; leipää, kalaa, lihaa, teetä jne. Valtauksen omistajan piti lain mukaan huolehtia työntekijöiden ruokahuollosta, mutta siitä perittiin käypä hinta. Järjestyksenvalvojienkaan elämä ei kultamailla ollut ruusuilla tanssimista; Evert Laine kertoo Suomen vuoritoimen historia-kirjassaan, että kaksi Kultalan järjestymiehistä tuli hulluksi, kolmas puolihulluksi ja neljäs palellutti jalkansa. Siitä kertoo myös tämä kirje kuivernöörille. Ivalojoesta nousi hyvin kalaa; kuvassa kalasaalis Ritakoskella kesällä 1920 Charles Hillin kuvaamana. Kiivain kultaryntäys oli ohi neljässä vuodessa. Parhaiten kultaa löytyi vuosina -71 56,6 kg ja -72 55,2 kg. Lähes 30 tehdaspiirissä työskenteli enimmillään lähes 500 miestä. Valtausmaksut, verot ja muut lakisääteiset velvoitteet olivat niin korkeita, että valtausten omistamiseen tarvittiin runsaasti pääomaa. Kullankaivu keskittyi alkuvuosina Ivalojoelle Luttojoella, nykyisen Saariselän lomakeskuksen kohdalla, 1871 ollutta tehdaspiiriä lukuun ottamatta. Kullankaivua koetettiin elvyttää maksuja pienentämällä, joka antoi vuosikymmenen lopulla yksittäisille kaivajille mahdollisuuden valtauksen omistamiseen. Tämä johti 1880-luvun alussa pienimuotoiseen ryntäykseen Sotajoelle, Palsinojalle ja Laanilan puroille. Kalliokultakuume puhkesi 1900-luvun alkuvuosina aiheuttaen ennennäkemättömän kiivaan kilpailun valtauksista. Kemijärveläinen kullankaivaja Henry Kerkelä oli kesällä 1898 Laanilassa tiedemiesryhmän oppaana. Hän kuunteli suurella mielenkiinnolla asiantuntijoiden puheita lupaavasta kultamalmista kvartsikallion ympärillä, valtasi alueen omissa nimissään ja ryhtyi louhimaan useita kaivosaukkoja. Kilpailijakseen Kerkelän kaivosyhtiöt saivat Helsingissä perustetun Prospektor Oy:n, jonka taustalla olivat monet maamme johtavat liikemiehet ja geologit.  Kultayhtiöiden toiminta päättyi muutamassa vuodessa osakkaiden kyllästyttyä pumppaamaan varojaan kalliisiin kaivoksiin. Kerkelä jatkoi Hangasojan kaivoksilla omissa nimissään saaden lopulta myytyä kaivokset Amerikansuomalaiselle kaivosyhtiölle, ja kauppaa selviteltiin muutaman vuoden päästä oikeudessa. W. Hallin pitkä juttu Lapin kullankaivun koneellistamisesta ja tuhansista kultakiloista Ivalojoen rannoilla herätti uuden kultakuumeen 1920-luvulla. Unelma kalliossa ja rannoilla olevasta kullasta ei sammunut kultayhtiöiden myötä.  Insinööri Wille  Hall julkisti 1918 laajan ”tutkimuksen” kultaesiintymistä Ivalojoen ja Laanilan alueella. Siinä hän väittää kultaa löytyvän noin 13 000 kiloa ja esittelee maailman kultakentillä käytettyjä koneita ja kaivumenetelmiä, joita käyttämällä kultaa saadaan talteen. Seuraavalla vuosikymmenellä syntyi suuria kultayhtiöitä, joiden rahoittajina olivat etelän kauppiaat, liikemiehet, poliittiset vaikuttajat ja  geologit.  Käytiin muutaman vuoden kova kilpailu Ivalojoki Oy:n ja Lapin Kulta Oy:n välillä. Se päättyi muutaman vuoden kuluttua molempien kultayhtiöiden lopettamiseen. Moni ulkomaalainen kaivosyhtiö tutki Lapin kultaesiintymiä 1930-luvun lopulla.   Lue aikalaisdokumentteja suuren kultayhtiön vaiheista 1925 – 1926 tästä linkistä: Aikalaisdokumentteja Ivalojoki Oyn lopusta Suuret kaivosyhtiöt jättivät jälkeensä maanteitä, siltoja, avattuja kaivoksia ja kultamonttuja, kämppiä, koneita ja laitteita sekä puu- ja rautaromua, joita paikalliset ihmiset ja yksinäiset kullankaivajat osasivat hyödyntää.  Lapin kulta on kautta historian pettänyt suurten kultayhtiöiden toiveet, mutta yksinäiselle kullankaivajalle sen taloudellinen merkitys on ollut suuri. Kullan tulolla on rakennettu monta taloa Lappiin ja erityisestä Inarin kuntaan. Kokonaan uusien kulta-alueiden löytyminen on Lapin kultahistoriassa melko harvinaista. Ivalojoen ja Laanilan kultamaiden lisäksi Sodankylän Tankavaara nousi kultahistoriaan 1930-luvulla Purnumukan saamelaisen Aslak Peltovuoman löydettyä unen ohjaamana kultaa pienestä purosta. Pari kesää kylän asukkaat saivat kaivaa omassa rauhassaan, mutta sitten tieto levisi, alkoivat riidat ja erimielisyydet. Kultaa on Tankavaarasta haettu siitä lähtien ja tunnetuksi se tuli 1970-luvun alussa, kun sinne perustettiin matkailuhuuhtomo, kultamuseo ja  aloitettiin kullanhuuhdontakisojen järjestäminen Lemmenjoen kullan löytyminen sodan jälkeen elvytti kullankaivun 1940-luvun lopulla.  Ranttilan veljekset Uula, Veikko ja Niilo löysivät kultaa Morgamojalta syyskesällä 1945. Heidän isänsä ja isoisänsä olivat olleet mukana kullankaivussa Ivalojoella ja Tenojoella, jossa heidän kotitalonsa sijaitsi. Kiivaimmillaan kullankaivu Lemmenjoen tunturipuroilla oli vuosina 1948 – 1951, jonka jälkeen kultaryntäys hiipui jättäen jälkeensä muutamia kymmeniä ”elinkautisia” kantamaan kultahistoriaa 20 – 30 vuoden hiljaisen kauden yli. Lemmenjoen kultaryntäys hiipui 1950-luvulla jättäen jälkeensä kymmenkunta ”elinkautista” saattamaan kultahistoriaa eteenpäin. Yksi heistä oli Lemmenjoen kuvernööri Heikki Pihlajamäki, joka tässä ottaa vastaan 65-päivien onnittelut Inarin kunnalta ja Veikko Aatami Heikkilältä syksyllä 1984. Innostus kullankaivamiseen kasvoi pikkuhiljaa 1970-luvun alusta lähtien. Syitä tähän olivat Tankavaaran Kultamuseon perustaminen, siellä järjestetyt kullanhuuhdonnan mestaruuskilpailut, kullankaivun laaja julkisuus lehdistössä, radiossa ja televisiossa ja matkailun nopea kasvu Lappiin. Kullankaivusta tuli yksi Lapin matkailun houkuttimista yöttömän yön, ruskan, kaamoksen, revontulten ja tunturihiihdon rinnalle. Valtausten määrä lisääntyi nopeasti 1990-luvulla, mukaan tuli entistä enemmän kaivinkoneita, kehiteltiin huuhdontarumpuja, ryhdyttiin sukeltamaan ja imuroimaan kultaa jokien pohjalta ja vuosittain löydetyn kullan määrä kasvoi.  Vuosituhannen vaihteessa valtausten kokonaismäärä oli noin 400 ja kaivospiirien 27 ja kultaa ilmoitettiin löydetyn vuosittain 20 – 30 kiloa. Lue alla olevasta linkistä Heikki Kokon kultamuistot vuodesta 1936 Lemmenjoen suuriin kultavuosiin 1950-luvun alussa. Heikki Kokon kultamuistot   Haku: Suosituimmat artikkelit & sivut Kuvakertomuksia Henkilötiedosto Oma kaivos Metallinpaljastin Välineitä Hipputeos KULTAKAUPPA Lemmenjoki Saariselkä ja Laanila Vaskaus Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Uutisia kultamailta Lapin kullan kimallus 2018 Kultakesä alkoi komeasti: 225 g Kultakioski avattu Kutturantiellä UUTUUS SEULARÄNNI Palsinojan Neeterin tarina 1881 Tankavaarasta kultaa 85 vuotta Maija Vehviläinen  puheenjohtajaksi Sivut Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hipputeos KULTAKAUPPA Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Platinahipuista 1984 Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Historia ja tarinat Ivalojoki Haaksirikko Toloskoskella Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen lasku kesällä 2009 Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Saamelaiset kullankaivajana Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Erkki Kaikkonen on poissa Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Lasse Kockin muistolle Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Olavi Jomppanen +25.10.2017 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Youtube Linkit Hipputeoksen nettikauppa Kullankaivajain liitto Kultaperinne Lapin korukivet ja linkit Lapinkullan Ystävät ry Seppo J. Partasen kotisivut Tankavaaran Kultamuseo Teamdeadwood – vihreä kulta Tukes Valtauskartta HIPPUTEOKSEN NETTIKAUPASTA www.hipputeos.fi Lappiaiheiset kirjat ja kullankaivuvälineet. Kullan hintakäyrät (1 vuosi) USD / Unssi Lähde: gold price / goldprice.org Kultahippu.fi Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla.