kultahippu.fi - Ritakoski

Ritakoski | Kultahippu.fi

Kultahippu.fi Spined HTML

Ritakoski | Kultahippu.fi Kultahippu.fi Tarinoita kullasta ja ohjeita kullankaivajalle Siirry sisältöön EtusivuKuvakertomuksia Metallinpaljastin Hipputeos KULTAKAUPPA Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Platinahipuista 1984 Historia ja tarinat Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Ivalojoki Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Haaksirikko Toloskoskella Ivalojoen lasku kesällä 2009 Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Saamelaiset kullankaivajana Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Olavi Jomppanen +25.10.2017 Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Erkki Kaikkonen on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Lasse Kockin muistolle Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Youtube Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Ritakoski Ritakoski on  kullankaivun ulkomuseo Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla © Seppo J. Partanen Ivalojoen Ritakoski on yksi Lapin kultahulluuden vaikuttavimmasta muistomerkeistä. Luonto on taitavasti naamioinut kymmenet kaivoskuilut, kämppien rauniot, kaivuojat ja huuhdontapaikat, höyrykoneen, kaivosporat, vinssien, patojen, rännipukkien ja uivan kullankaivukoneet jäännökset. Ritakoskella oli kultahistorian mittavimpia kultatyömaita 1910-, 1920- ja 1930-luvuilla. Metsähallitus on yhdessä Tankavaaran Kultamuseon kanssa ehostanut ja kunnostanut Ritakosken ympäristöä. Vanha höyrykone alavirran puolella on pelastettu uppoamasta ja ruostumasta, uiva kaivinkoneruoppaaja ylävirran puolella on entisöity, kämppiä  kunnostettu ja lisätty informaatiotauluja Ritakosken kultahistoria alkaa vuodesta 1868, jolloin senaatin kultaretkikunta ulotti matkansa sinne löytäessään kullan merkit Nulkkamukasta Louhiojan yläpuolelta. Kultaryntäyksen syttyessä 1870 kukaan ei tehnyt valtausta Ritakoskelle, mutta jo seuraavana vuonna alueesta riitelivät pietarilainen ”lappeenrantalaisen kauppiaan poika” Feodor Oesterreich, Kyrön kylän talonpojat ja kauppias Goveniuksen ja Frans Björklundin yhtiö. Vain kyröläiset jäivät ilman valtausta. Maanmittausoppilas John Albert Piponius ja nimismies Zenofon Nordling löysivät kilokaupalla kultaa Ritakosken alapuolelle laskevan Palsinojan alajuoksulta 1871 – 1874. Ritakosken autio- ja varaustupa kunnostuksen jälkeen kesällä 2004. Ritakoksen kämppä 1920-luvun alussa oli Kivekkään unelma Lapin kullankaivun keskuksesta. Huomaa kämpän pihamaalla oleva perunapelto ja avoimeksi hakattu joen rantamaisema kämpän takana. Kuva Charles Hill/Sjöblomien kuva-arkisto. Palsinojan yläpuolella Ivalojokeen laskevan pienen puron Ritaojan varrelle syntyi 1902 Prospektor Oy:n yhdeksän valtausta. Yhtiöllä oli kaiken kaikkiaan yli 500 valtausta ja se ehti lyhyen toimintansa aikana tutkia niistä vain pienen osan.Inarilaiset Niilo Kyrö, Juho Kangasniemi, Frans Riestola, J.K. Enblom ja August Puhakka kaivoivat kultaa Ritakosken ympäristössä 1800-luvun lopulla ja uuden vuosisadan alussa. Ritakoskesta Lapin kultakeskus Lapin kullankaivun keskuspaikaksi Ritakoski kasvoi 1910-luvulla, jolloin Heikki Kivekäs teki sinne kymmeniä valtauksia sekä omalla nimellään että yhteisyrityksenä Klondikessa rikastuneiden Joutsenten kanssa. Kivekäs suunnitteli maantietä Toloseen, hankki paikalle koneita ja laitteita, perusti höyrysahan ja rakensi kosken rannalle kämpän, tallin, navetan, saunan, pajoja, useita huoltorakennuksia ja kaivostupia. Heikki Kivekkään 1920-luvulla hankkima höyrykone ruostuu Ritakosken alapuolen rantakoivikossa ja sen takana lahoavat suuren sahalaitoksen jäännökset. Höyrykone sahan voimanlähteenä 1919. Höyrykoneen ympäristössä on paljon jälkiä sahasta, varastoista ja muista kovan työn muistoista. Kivekäs myi valtauksensa ja omaisuutensa helsinkiläiselle tilanomistaja Nestor Toivoselle lokakuussa 1920. Tuusulasta lähtöisin ollut Kaarlo Sjöblom plume Charles Hill tutki alueen kultapitoisuutta hankkien Englannista tehokkaat kaivosporat ja laboratoriolaitteet.. Hän oli paennut Venäjän laittomia kutsuntoja Amerikkaan 1900-luvun alussa, työskennellyt Seattlen lähellä hiilikaivoksilla, Alaskan Nomen kultakentillä ja 1916 Nolanin ja Coldfootin alueella, jossa hän omisti kolme kultakaivosta. Hill palasi Suomeen marraskuussa 1919 ja matkusti välittömästi espanjantaudin riivaamaan Lappiin tutkimaan ja kuvaamaan kullankaivupaikkoja. Hänen elämänsä päättyi huhtikuun lopulla 1921, kun jää petti hänen ratsuhevosensa alla Ivalojoella Törmäsen kylän kohdalla. Hän ehti tehdä yli 300 koeporausta Ritakosken ympäristössä. Ivalojoki Palsitunturin laelta Ivalojoelle. OIkealla keskellä näkyy Ritakosken alapuolella sijainnut sahalaitoksen katto. Ritakosken alaosa näkyy kuvassa, mutta kämpät ovat metsän peitossa.Kuva geologi Erkki Mikkolan 1920-luvun lopulta. Hipputeoksen arkisto. Kaarlo Sjöblom koehuuhtoo Ritakosken rannalla keväällä 1920. Taustalla näkyy kaivoskuilu vinsseineen. Ivalojoki Oy osti Nestor Toivosen valtaukset ja omaisuuden vuonna 1924 jatkaen Kivekkään ja Hillin kaivutöitä. Seuraavalla vuosikymmenellä Ritakoskea keskuspaikkanaan piti Luttojoen Kulta Oy, joka oli ruotsalaisen Boliden yhtymän omistama. Kerrotaan, että näissä kultayhtiöissä oli enimmillään töissä jopa 60 miestä. Ivalojoen Petronella Ritakosken rannassa metsähallituksen käytössä oleva Mopen tupa on saanut nimensä Laura Fransisca Elvira Bonolta, jonka elämänvaiheet olivat värikkäämmät kuin Lemmenjoen Petronellan. Hän oli syntynyt Ruotsissa italialaisen sirkusjohtajan ja ruotsalaisen äidin perheeseen vuonna 1893. Neljävuotiaana hän aloitti uran sirkusprinsessana ja trapetsitaiteilijana. Isä sai surmansa Venäjän vallankumouksessa ja äiti tyttärineen pääsi pakenemaan Suomeen. Elvira tutustui Jalmari Ruokokoskeen ollessaan taiteilijan mallina. Se johti avioliittoon ja osallistumiseen taiteilijoiden epäonniseen Petsamon valloitusretkeen keväällä 1918. Yhteiselo Jalmari Ruokokoskeen kanssa lienee päättynyt tähän, sillä tuolloin jo Mopeksi kutsutta Elvira jäi Lappiin. Uuden avioliiton hän solmi 1919 johtaja, myöhemmin vuorineuvos Ivar Hallénin kanssa. K.M. Wallenius kertoo kirjassaan ”Petsamo, mittaamattomien mahdollisuuksien maan” Hallénin huvilassa Virtaniemessä pidetyistä tanssiaisista, jossa Moppe oli ainoa tanssitettava. Toinen avioliitto purkautui 1927, jonka jälkeen Moppe vaikutti kuolemaansa saakka Inarissa hoitaen tarmokkaasti emännyyttä metsä- ja kultatyömailla, Jäniskosken voimalaitostyömaalla sekä osallistumalla monin tavoin Inarin ja asuinpaikkansa Nellimin elämään. Hän lienee ollut Ritakoskella kultayhtiö Luttojoen Kulta Oy:n palveluksessa. Mopen kolmas avioliitto rouva Sormusena kesti elämän loppuun asti. Hän kuoli vuonna 1974. Mopen tupa on nykyisin valvontakämppänä. Ritakosken alueella ei ole ollut pitkäaikaisia valtauksia tai kaivospiirejä viime vuosikymmeninä. Niinpä vanhat kaivumontut ovat saaneet rauhassa kasvaa umpeen ja koneet ruostua rantapöheiköissä. Mittavia kaivujälkiä ja syviä kaivoskuiluja Ritakosken kämpän yläpuolella, Ritasuvannon rannalla ja Palsinojan suussa. Insinööri Toivo Liljeqvistin vuonna 1954 Tolosessa rakentama ja Ritakosken yläpuolisessa suvannossa hetken työskennellyt valtava imuruoppaaja-kullankaivukone on pelastettu lahoamasta Kultamuseon toimesta. Tämä jättiläisrumilus lienee viimeinen lenkki Wille Hallin käynnistämässä epäonnisten kaivuyritysten raskaassa sarjassa. Kiinnostavimpia kohteita ovat Sotajoen suun itärannan valtavat kaivujäljet, kivipellot, kaivoskuilut ja vesiojat sekä Ritakosken alue kymmenine yksittäisine kohteineen. Insinööri Toivo Liljeqvist rakensi tämän uivan kaivinkoneruoppaaja Tolosessa ja se työskenteli yhden kesän Ritakosken yläpuolen suvannossa. Kone on kunnostettu Kultamuseon ja Metsähallituksen toimesta ja tämä kuva on ennen korjausta. Ritakoski voisi tulevaisuudessa olla Lapin kullankaivun elävä muistomerkki, ulkomuseo, joka kertoo kulkijoille, mitä kaikkea kultahulluus on saanut aikaan ja toisaalta myös sen, miten luonto peittää ja ennallistaa ihmisen jäljet. Ritakoskesta voisi muotoutua elinvoimainen nähtävyyskohde, jonne on suhteellisen helppo päästä Ivalon suunnasta. Retken elämyksiin kuuluvat myös Toloskoski ja Lapin kultahistorian alkukoti Nulkkamukka, jossa Lihrin retkikunta teki syyskuussa 1868 kultaryntäystä ennakoineen löydön. Siinä olisi elämysmatkailua aidoimmillaan!   Haku: Suosituimmat artikkelit & sivut Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Oma kaivos Henkilötiedosto Välineitä Hipputeos KULTAKAUPPA Saariselkä ja Laanila Lemmenjoki Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Vaskaus Uutisia kultamailta Lapin kullan kimallus 2018 Kultakesä alkoi komeasti: 225 g Kultakioski avattu Kutturantiellä UUTUUS SEULARÄNNI Palsinojan Neeterin tarina 1881 Tankavaarasta kultaa 85 vuotta Maija Vehviläinen  puheenjohtajaksi Sivut Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hipputeos KULTAKAUPPA Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Platinahipuista 1984 Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Historia ja tarinat Ivalojoki Haaksirikko Toloskoskella Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen lasku kesällä 2009 Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Saamelaiset kullankaivajana Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Erkki Kaikkonen on poissa Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Lasse Kockin muistolle Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Olavi Jomppanen +25.10.2017 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Youtube Linkit Hipputeoksen nettikauppa Kullankaivajain liitto Kultaperinne Lapin korukivet ja linkit Lapinkullan Ystävät ry Seppo J. Partasen kotisivut Tankavaaran Kultamuseo Teamdeadwood – vihreä kulta Tukes Valtauskartta HIPPUTEOKSEN NETTIKAUPASTA www.hipputeos.fi Lappiaiheiset kirjat ja kullankaivuvälineet. Kullan hintakäyrät (1 vuosi) USD / Unssi Lähde: gold price / goldprice.org Kultahippu.fi Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla.