kultahippu.fi - Saariselän nimistö

Saariselän nimistö | Kultahippu.fi

Kultahippu.fi Spined HTML

Saariselän nimistö | Kultahippu.fi Kultahippu.fi Tarinoita kullasta ja ohjeita kullankaivajalle Siirry sisältöön EtusivuKuvakertomuksia Metallinpaljastin Hipputeos KULTAKAUPPA Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Platinahipuista 1984 Historia ja tarinat Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Ivalojoki Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Haaksirikko Toloskoskella Ivalojoen lasku kesällä 2009 Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Saamelaiset kullankaivajana Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Olavi Jomppanen +25.10.2017 Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Erkki Kaikkonen on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Lasse Kockin muistolle Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Youtube Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Saariselän nimistö MENNEISYYS ON TALTIOITU SAARISELÄN NIMISTÖÖN  Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla © Seppo J. Partanen Osa Prospektorin Laanilan kartasta 1908. Peuranpyynnin muistoja: Hangasselkä, Hangasoja, Hangaskuru : Hangasaita oli poikittain peurojen kulkureitille rakennettu aita, jossa oli useita portteja. Niissä oli joko ansoja tai salahautoja, joilla peura saatiin saaliiksi. Peuranpyynti loppui 1800-luvun lopulla. Vipperhautaoja; vipperhauta kaivettiin maaston kapeikkoihin, joita pitkin peurat kulkivat. Laanila,  Laaninselkä: laani oli riistan ja kalan säilytyspaikka, lähde tai kaltio, johon saalin upotettiin vitsaksilla kimpuiksi sidottuna. Kakslauttanen; tukevan ja katkaistun puun päälle rakennettu lava, johon seinät tehtiin halkaistusta puun rungosta. Saalis nostettiin lavalle ja peitettiin nuotalla, tuohilla ja kuusenhavuilla. Runko kuorittiin sileäksi, etteivät pedot pääse kiipeämään. Moitatunturi, Moitakuru; peuroja metsästettiin keskitalvella hiihtämällä. Moitahiihtäjä seurasi peuralaumaa, ampui saaliin ja peitti sen lumeen nylkymiehille jatkaen peurojen seuraamista. Litmuorvaara; peurojen pyyntömiehet kokoontuivat liittopaikkaan, liittopuuvaaraan ennen metsästykseen lähtemistä. Purnu, Purnumukka; peuranlihaa ja kalaa säilytettiin maahan kaivetuissa purnukuopissa, jotka olivat 1-2 metriä leveitä ja yhtä syviä. Lihojen alle ja päälle laitettiin varpuja ja oksia, ne peitettiin puun rungoilla ja päälle vyörytettiin isoja kiviä ja maata. Purnu eli saiho saattoi olla myös maan päälle männynrungoista rakennettu matala ja aittamainen taso, johon lihat ja kalat syksyllä laitettiin ja peitettiin puunrungoilla ja kivillä. Kullankaivun muistoja: Luttojoen latvojen ja Laaninlan alueen kultakaivokset, isojen hippujen löytöpaikat ja kultahistorian kohteet. Karttapohja on Stigzeliuksen kirjasta Kultakuume, täydennykset Seppo J. Partanen Ramsanpalo, Ramsanoja: Valtioneuvos ja senaattori August Ramsay ja hänen veljensä valtiongeologi Henrik Ramsay olivat mukana 1900-luvun alussa Laanilassa päämajaansa pitäneessä kullankaivuyhtiö Prospektorissa. August oli yhtiön johtokunnan puheenjohtaja. Everstin kaivos: Prospektorissa oli osakkeenomistajina useita aikansa suurliikemiehiä ja politiikkoja. Eräs heistä oli Aulangon puiston ja kartanon rakentanut eversti Hugo Standertskjöld, jonka mukaan vuosina 1902 – 1905 Pikku-Hangasselässä toiminnassa ollut kaivos sai nimensä. Kaarle Kustaan kaivos: Hugo Standertskjöld veli, insinööri ja rautateiden liikennepäällikön apulainen Carl-Gustaf oli hänkin osakkaan kultayhtiössä ja antoi nimensä Kutturan tien vierellä olevalle kaivokselle. Luton eli Sarlinin kaivos: Laanilassa Luton latvoilla sijainnut kultakaivos on uusilla kartoilla Prospektorin kaivoksen nimellä. Alun perin sitä kutsuttiin Luton tai Sarlinin kaivokseksi. Yhtiön puuhamiehiä oli Emil Sarlin, josta myöhemmin tuli Paraisten Kalkkivuori Oy:n toimitusjohtaja ja vuorineuvos. Postikortti Laanilasta on lähetetty August Ramsaylle 14.8.1902 Kerkelän kaivos ja kenttä: Kemijärveläinen Henry Kerkelä oli arvovaltaisen geologisen retkikunnan oppaana Laanilassa 1898. Asiantuntijoiden puheiden perusteella hän valtasi nimiinsä Hangasojan varrella olevia alueita perustaen useita kultayhtiöitä, jotka avasivat monia kaivoskuiluja. Kiistanalaisista kalliokultanäytteistä  Rahapajassa löydettiin kultaa jopa 92 grammaa tonnissa. Monien vaiheiden jälkeen kaivos siirtyi Suomalais-Amerikkalaisen Kaivosyhdistys Pohjolan omistukseen, jonka taustalla olivat mm. Klondiken kultakentillä rikastuneet Joutsenen veljekset. Yhteistyö Kerkelän ja Pohjolan kanssa päättyi Inarin käräjille 1914. Vanhan kaivoksen lähettyvillä on komea Laanilan kvartsikallio, jota geologinen retkikunta oli tutkimassa 1898. Kerkelän asuinkenttä: Henry Kerkelä rakensi 1900-luvun ensimmäisinä vuosina kaksi taloa ja kaksi ulkorakennusta Hangasojan lähettyville noin kilometrin nykyiseltä nelostieltä itään Paukkulan pysäköintialueen kohdalta. Ivalojoki Oy riiteli Kerkelän hylkäämien talojen käyttöoikeudesta käräjillä 1925. Kentällä on nykyisin näkyvissä kämppien pohjat sekä maakellari. Kuivakuru: Hangasojan pohjoispuolella Tolosjokeen laskeva Kuivakuru oli 1900-luvun alussa ja 1920-luvulla Lapin kullankaivun keskuspaikkoja. Ivalojoki Oy rakensi kurun suulle Tolosjoen rannalle 1925 kultasoran pesulaitoksen, johon maa-aines tuotiin kuuppavaunuilla kiskoja pitkin. Ensimmäisenä kesänä kultaa saatiin toista kiloa. Kuivakurussa työskenteli kaivinkone ”Hullu Jussi”, kultahistorian ensimmäinen. Yhtiö lopetti toimintansa talvella 1927. Kulkukeinojen muistoja: Ruijan keinot, Jäämeren polku: vuosisatoja vanha kulkukeino Sodankylästä Inariin ja edelleen Jäämeren rannalle. Rieston  kylässä polku haarautui kahdeksi reitiksi.  Itäisen ja lähinnä talvikäytössä ollut reitti johti Luirojärven  halki Maantielahdesta Maantiekurun ja Maantiekurunojan kautta Akujärvelle ja Inarijärven halki Inariin. Läntinen reitti vei  Nattasten kautta Kiiloselkään ja siitä Kaunispään länsirinteille, Urupäälle, Paljakaiseen ja Törmäsen kautta Ivalojoen pohjoispuolella nykyisen Ivalon edeltäjään Kyrön kylään. Lasse Kock ja Matti Toivola tutkivat Ruijan polun vanhaa reittimerkkiä Urupään päällä. Reitin kulku merkittiin kartalle ja nyt tässä kulkee patikkapolku Kiilopään tieltä Laanilaan, osa jo 1500-luvulla käytettyä Ruijan keinoa. Taustalla Kaunispää. Rovasen tie: Ivalojoen kultaryntäyksen alkuvuosina 1870-luvun alussa kuvernööri Alfthanin määräyksestä raivattu reitti nykyisen Porttipahdan alle jääneestä Rovasesta Vaulolampien kautta Ivalojoen etelärannalle Appisjokisuun kohdalle. Runsas vuosikymmen myöhemmin raivattiin yhdysreitti Vaulosta Sotajoelle. Rovaseen tultiin joko Ruijan reittiä etelästä tai Pälvin kautta johtavaa reittiä lännestä. Prospektorin tie: Kullankaivuyhtiö Prospektor rakensi 1901 – 1902 kärrytien nykyisen Porttipahdan eteläpuolella Kitisen rannalla olevalta Könkään talolta Laanilaan. Tieyhteys oli olemassa Sodankylään. Sieltä noustiin veneillä Rovaseen ja siitä hevoskyydillä Laanilaan, jossa kultayhtiön päämaja sijaitsi. Tämä tie vaikutti ratkaisevasti  vuosikymmen myöhemmin rakennetun, nykyisen nelostien edeltäjän linjaukseen. Pumpulitie: ensimmäinen maailmasota sulki Tanskan salmet ja valtameriyhteys Suomeen oli poikki. Tieyhteys Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kyröön oli valmiina ja jatkoyhteys eli talvitie Kirkkoniemelle tehtiin pikaisesti. Valtava määrä pumpulia kulki talvella 1915 – 1916 tätä tietä pitkin Rovaniemelle ja edelleen junalla etelän tehtaille. Paaleissa kulki myös sotamateriaalia. Tien varrella rakennettiin majapaikat ja hevostallit. Tie tehtiin Paatsjoki-varressa milloin Venäjän ja milloin Norjan puolelle ilman asianmukaisia lupia, josta syystä Tie ja vesirakennusten Ylihallitus määräsi tienteosta vastanneen insinööri  Santeri Kiianlinnan raportin salaiseksi. Petsamon tie: tieyhteys Sodankylästä Kaunispään kautta Kyröön valmistui vv. 1913 – 1914. Tietä ryhdyttiin keisarin määräyksestä jatkamaan Petsamoon 1916. Venäjän vallankumous keskeytti tietyön ja sitä jatkettiin Petsamon tultua Suomelle Tarton rauhassa 1920. Tie valmistui Ivalosta Nautsiin  1923, Pitkäjärvelle 1924, Petsamon Yläluostarille 1927 ja Trifonanniemeen 1929. Liinahamariin päästiin 1931. Tien varrelle rakennettiin 12 majataloa ja noin 50 kämppää. Tie vaikutti ratkaisevasti nykyisen Ivalon kylän syntymiseen. Laanilan tulli: Inari, Utsjoki ja Petsamo olivat verovapaita vuodesta 1924 1940-luvun loppuun saakka. Norjasta saattoi tuoda liikevaihtoverotta tavaraa ja elintarvikkeita, jotka kuitenkin piti käyttää tai kuluttaa tullivapaalla vyöhykkeellä. Tulliasema rakennettiin ensin Vuotsoon ja v. 1937 Laanilaan Inarin ja Sodankylän rajalle. Liikenne pysäytettiin puomilla. Tullirakennus säilyi paikallaan saksalaisten ohimarssiin asti syksyllä 1944. Magneettimäki: Toisen maailmasodan aikana 1940 saksalaiset sulkivat Tankan salmet. Petsamo ja Liinahamari olivat Suomen ainoa henkireikä valtamerille. Petsamon tietä kulki valtava määrä elintarvikkeita, aseita, koneita, kaikenlaista tavaraa Rovaniemelle ja sieltä edelleen junalla eri puolille maata. Pohjolan Liikenne Oy perustettiin 1941 liikennettä hoitamaan. Noin 10 % maamme kuorma-autokannasta kuljetti tavaraa Petsamon tietä. Mukana oli paljon myös ruotsalaisia autoja. Suurimmillaan liikenne oli välirauhan aikana. Raskaat kuorma-autot hyytyivät Urupäälle nousevaan noin 3 km pituiseen rinteeseen. Auton ratista nousu ei näytä niin jyrkältä kuin se todellisuudessa on. Tästä syntyi tarina siitä, että tunturissa on magneettia, joka imee auton hevosvoimat. Paljakaisen matkailijatupa:  Urupään pohjoispuolella Magneettimäen juurella sijaitsi vanha kulkijoiden käyttämä autiotupa, joka muutettiin tien valmistuessa 1913 matkailijatuvaksi. Tielaitos rakensi Jäämeren tien varrelle matkailumajoja, kestikievareita ja matkailijatupia. Lisäksi kestikievarioikeudet saatettiin antaa yksityiselle talolliselle. Ivaloon tehtiin matkailumaja, Laanilaan kunnostettiin kultayhtiö Prospektorin pääkonttorista kestikievari, Tankapirtti oli matkailijatupa ja Vuotsossa oli matkailumaja. Laanilan kestikievari: Kullankaivuyhtiö Prospektorin vuosikymmen aikaisemmin jälkeensä jättämästä pääkonttorista tehtiin Laanilan keskikievari ja majatalo tien rakentamisen yhteydessä 1912. Rakennukset peruskorjattiin ja kunnostettiin tielaitoksen toimesta. Kestikievarin pito annettiin korkeimman vuokratarjouksen tehneelle. Kestikievarista muodostui vuosikymmeniksi kullankaivajien ja lentojätkien majapaikka, jossa pidettiin myös pientä kauppaa. Majatalon pitäjinä olivat Eemeli Virtanen ja vaimonsa Elina, joka miehensä kuoltua avioitui Max Peroniuksen kanssa. Näin hänestä tuli kahden kullankaivajinakin ansioituneiden sukujen kantaäiti. Saksalaiset hävittivät rakennukset vetäytyessään pohjoiseen Lapin sodan loppupuolella syksyllä 1944. Sodan jälkeen paikka tuli Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan ja sieltä Metsähallituksen kautta yksityiseen omistukseen tilausravintolaksi. Laanilan majatalo palveli matkailijoita ja kullankaivajia yli 30 vuotta 1910-luvun alusta alkaen. Kuva lienee 1940-luvun alusta. Max Peronius/Antti Peronius. Palo (Ramsanpalo, Tullinpalo, Pahaojanpalo, Palopää (Puallamoajvi), Laanipalo); useimmat palo-loppuiset paikannimet johtunevat metsäpalosta. Palojen ajankohtia ei ole tiedossa, mutta ajankohtaa voisi lähteä ajoittamaan paikannimen toisen osan perusteella. Ramsan etuliite viittaa Laanilassa 1900-luvun alussa toimineen kullankaivuyhtiö Prospektorin puuhamiehiin August ja  Wilhelm Ramsay`hin, tulli puolestaan kuntien rajalla 1930-luvun lopulla toimineeseen tulliin. Palopään alkuperää ei ole pystytty selvittämään. T. I. Itkonen kertoo teoksessaan ”Suomen lappalaiset vuoteen 1945”, että saamelaisalueellakin on sellaisia vanhoja paikannimiä, joiden merkitystä ei ymmärretä ja mainitsee yhtenä esimerkkinä Palopään. Kaunispään Alamaja; Suomen Matkailijayhdistys siirsi Rovaniemeltä Pohjanhovin raunioiden keskelle pystytetyn saksalaisten vanhan parakin Kaunispään ja Urupään väliseen kuruun Kaunispääojan latvoille. Sitä oli käytetty vv. 1944 – 48 Pohjanhovin Pohjanhovin raunioissa matkailijoita palvellut saksalaisten parakki siirrettiin Kaunispään ja Urupään väliseen kuruun ja palveli sodan jälkeen niin matkailijoita kuin elokuvantekijöitäkin. leipomona ja majoituspaikkana. Maja avattiin matkailijoille maaliskuussa 1949. Majassa oli 21 vuodepaikkaa verhoilla erotetuissa kolme kerroksissa makuulooseissa. Itäpäässä oli keittiö, josta ruokaa tarjottiin tuvan puolelle ”elämäluukusta”. Emännälle oli pieni makuusoppi. Majaa käytettiin hiihtolomaviikkojen ja kesäretkien tukikohtana. Siellä majailivat myös sekä Suomen Filmiteollisuuden että Fennanda Filmin elokuvatekijät kuvatessaan Rovaniemen markkinoita ja Valkoista peuraa. Majan itäpuolella oli puuvaja ja ulkovessat, kaivo ja sauna Kaunispääojan latvalammen rannalla. Maja purettiin keväällä 1984 ja sen jäljet ovat näkyvissä Tielaitokset lomakäyttöön muutetun tukikohdan takana. Kaunispään Ylämaja; Kaunispään huipulle pystytti Lapin Matkailijayhdistys hirsimaja 1952. Lotta Svärd oli suunnitellut huipulle kioski-kahvilaa ennen sotia ja Lapin Lasten Ystävät aikoi rakentaa sinne tukikohtansa sodan jälkeen. Paikalla oli sijainnut pieni palovartijan maja ja torni. Kaunispään Ylämaja 1960-luvun alussa. Rakennus on nykyisin osa Kaunispään Huippa ravintolaa ja matkamuistomyymälää. Hirsimajaan tehtiin palovartijaa varten ”torni”, jossa oli kaksi pientä huonetta. Huipulle tehtiin 1955 porakaivo, jonka syvyys oli 160 m ja kaksi vuotta myöhemmin valmistui näkötorni maanmittausta palvelemaan. Maja siirtyi Suomen Matkailuliitolle, joka vuokrasi sen 1974 Arja Järviselle ja Pirkko Männistölle, jotka ostivat sen itselleen 1984. Ylämaja tuli kuuluisaksi tuoreista munkeistaan. Matkaravinto suunnitteli 1970-luvulla Kaunispäälle hiihtohotellia ja siitä ehdittiin ja laatia alustavat piirustukset. Kaunispään Huippu-ravintola valmistui paikalle 1986. Vanha hirsirakennus on edelleen pystyssä. Sikiöriepujen maja; tuberkuloosista ja aliravitsemusta kärsivien lasten auttamiseksi perustettu Lapin Lasten Ystävät ry. pystytti Luton varteen leirikeskuksen. Valtatieltä Traktori puskee tietä Saariselälle nelostieltä kesällä 1952. Tien päähän syntyi Lapin Lasten Ystävien leiripaikka, joka sai myöhemmin lempinimen ”Sikiöriepujen maja”. Se oli siemen nykyiselle lomakaupungille tai ”tunturikylälle”, kuten sitä kauniisti kutsutaan. raivattiin ajoväylä Luton penkalle ja alkuvuodesta 1953 paikalla oli päärakennus, saunatupa, talousrakennus ja talonmiehen asunto. Vuoteen 1957 majoitustilaa oli 58 hengelle ja oma sähkövirta-asema. ”Sikiöriepujen” lisäksi majassa järjestettiin hiihtolomaviikkoja. Maja paloi tammikuussa 1958 ja jäljelle jääneet rakennukset ja vuokraoikeus myytiin Virkamiesliiton Lapin piirille, joka oli pystyttänyt viereen jäsenilleen majoitustiloja. Palovakuutusrahoille yhdistys rakensi Laanilan majan, nykyisen Laanihovin, joka valmistui keväällä 1960. Omistajaksi tuli seuraavana vuonna Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1975 Suomen Matkailuliitto ja 1983 Virkamiesliitto. Laanilan maja saatettiin leikkimielin nimittää ”Sikiöriepujen majaksi”, mutta sen saatua 1969 ensimmäisenä Saariselällä anniskeluoikeuden, lempinimi muuttui ”Viskilompoloksi”. Aliravitsemuksesta kärsivien Lapin lasten leiripaikaksi rakennettu ”Sikiöriepujen” maja aloitti Saariselän kasvun. Lapin Lasten Ystävät rakensi majan palovakuutusrahoilla Laanihovin ja Virkamiesliitto jatkoi tällä paikalla matkailutoimintaa. Sininen Pirtti; Tunturihotellin nykyinen alakerran ravintola Pirtti on muistona muistojen kultaamasta Sinisestä Pirtistä, joka oli Saariselän Retkeilykeskuksen ensimmäinen ravintola. Virkamiesliiton Lapin piiri pystytti 1955 Tsarmijärveltä (Koitavaraasta?) ostamansa savottakämpän Luton penkalle. Siinä oli ruokasali, keittiö ja yhteismajoitustilat. Uusi ravintolarakennus Päämaja valmistui 1968 ja sai nimen Luttotupa. Alkuperäisestä kämpästä purettiin keittiö ja yhteismajoitustila. Vanha valkoiseksi kalkittu tupa yhdistettiin uuteen rakennukseen ja muutettiin seurustelutiloiksi. Retkeilykeskus sai anniskeluoikeudet 1973 ja seurustelutila muutettiin Siniseksi Pirtiksi. Saariselällä oli tuolloin ja runsaasti loma-asuntoja ja yritysten majoja. Sininen Pirtti loi maineensa ensimmäisenä alueen anniskelupaikkana. Retkeilykeskusta laajennettiin seuraavina vuosina ja vuosikymmenenä kolme kertaa ja vanha savottakämppä purettiin pois.  Sinisen Pirtin nimeä yritettiin palauttaa 1990-luvulla, jolloin Tunturihotellin alakerran ravintola peri tämän nimen vähäksi aikaa. Sama tila on nykyisin Pirtti-ravintolana. Paukkula; valtatien itäpuolella Laanilan ja Kutturan tien välissä on Paukkulan levähdysalue. Nimi juontaa 1960-luvulle, jolloin  neljä kanakoiria ja metsästystä harrastavaa lääkäriä rakensi Hangasojan törmälle kämpän antaen sille nimen Paukkula. Alueen ensimmäisenä kämppänä se sai kunnia antaa nimensä myös levähdysalueelle. Imatran Lapinkävijöiden Saariselän kartta on painettu 1961 ja kertoo hyvin, mistä lomakeskuksen kehittyminen alkoi. Tämä kartta auttoi vuosia Saariselän retkeilijöitä. Haku: Suosituimmat artikkelit & sivut Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Oma kaivos Henkilötiedosto Välineitä Hipputeos KULTAKAUPPA Lemmenjoki Saariselkä ja Laanila Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Vaskaus Uutisia kultamailta Lapin kullan kimallus 2018 Kultakesä alkoi komeasti: 225 g Kultakioski avattu Kutturantiellä UUTUUS SEULARÄNNI Palsinojan Neeterin tarina 1881 Tankavaarasta kultaa 85 vuotta Maija Vehviläinen  puheenjohtajaksi Sivut Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hipputeos KULTAKAUPPA Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Platinahipuista 1984 Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Historia ja tarinat Ivalojoki Haaksirikko Toloskoskella Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen lasku kesällä 2009 Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Saamelaiset kullankaivajana Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Erkki Kaikkonen on poissa Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Lasse Kockin muistolle Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Olavi Jomppanen +25.10.2017 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Youtube Linkit Hipputeoksen nettikauppa Kullankaivajain liitto Kultaperinne Lapin korukivet ja linkit Lapinkullan Ystävät ry Seppo J. Partasen kotisivut Tankavaaran Kultamuseo Teamdeadwood – vihreä kulta Tukes Valtauskartta HIPPUTEOKSEN NETTIKAUPASTA www.hipputeos.fi Lappiaiheiset kirjat ja kullankaivuvälineet. Kullan hintakäyrät (1 vuosi) USD / Unssi Lähde: gold price / goldprice.org Kultahippu.fi Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla.