kultahippu.fi - Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa

Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa | Kultahippu.fi

Kultahippu.fi Spined HTML

Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa | Kultahippu.fi Kultahippu.fi Tarinoita kullasta ja ohjeita kullankaivajalle Siirry sisältöön EtusivuKuvakertomuksia Metallinpaljastin Hipputeos KULTAKAUPPA Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Platinahipuista 1984 Historia ja tarinat Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Ivalojoki Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Haaksirikko Toloskoskella Ivalojoen lasku kesällä 2009 Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Saamelaiset kullankaivajana Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Olavi Jomppanen +25.10.2017 Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Erkki Kaikkonen on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Lasse Kockin muistolle Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Youtube Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Tuhannet Ivalojoen kultakilot kummittelevat vieläkin! Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla © Seppo J. Partanen Lapin kullankaivun historiassa on monia tarinoita ”suolatuista” kultanäytteistä, haulikolla ammutuista kultahipuista, ulkomailta tuoduista ja kotimaiseksi väitetyistä kultapitoisista kivistä. Niiden kaikkien tarkoitus on ollut kerätä rahaa kultayhtiöille. Huijaukset on tehty uskoen, että maassa on paljon kultaa ja sen löytymisen jälkeen kukaan ei muista menneitä. Aina on kuitenkin käynyt toisin; kultaa ei ole löytynyt, tutkimusraportit ja analyysit ovat jääneet kummittelemaan kultahistoriaan ja moni on myöhemmin ottanut ne täydestä todesta. Vaikuttavia laskelmia Ivalojoen kultamääristä Teknillisen Aikakauslehden sivulla! Vaikuttavin ja eniten jälkiä jättänyt kultahistorian harha on ollut insinööri Georg Wilhelm Aleksanteri Hall´in Suomen Teknillisen Seuran aikakauslehden kolmessa numerossa vuonna 1918 julkaisema 36-sivuinen artikkeli ”Koneellisen kullanhuuhdonnan mahdollisuudet Suomen Lapissa”. Artikkelin ensimmäinen osa käsittelee yksityiskohtaisesti kullankaivun historiaa, vuosittain löydettyjä kultamääriä, käännettyjä maakuutioita, keskimääräisiä kultapitoisuuksia niin Lapin kuin maailman kultakentillä, teoretisoi jääkausista ja kullan liikkeistä sekä esittelee sanoin ja kartoin ”tutkimustietoa” siitä, kuinka paljon kultaa Ivalojoen ja Laanilan vesistöissä odottaa ottajaansa; 12 998,79 kiloa. Toisessa osassa numerossa 8 / 1918 teoretisoidaan huuhtomakullan primäärisillä ja sekundäärisillä kerrostumilla, käsitellään Ivalojoen alajuoksun kultapitoisuuksia lähes Inarijärvelle saakka ja esitetään taas tonneittain kultaa kauhomis- ja huuhdontakoneella käsiteltäväksi aina Inarijärvelle saakka. ”Ivalojoen jokilaaksossa etelästä pohjoiseen kulkevine lisäjokineen on ehdottomasti riittävät määrät kultapitoisia maakerrostumia ja kultapitoisuus niissä varmasti riittävä suurteollisesti suunniteltua koneellista huuhdontaa varten” Osa 3 on varsin mielenkiintoinen seuraavien vuosikymmenien historian valossa. Hall esittelee sanoin ja valokuvin maailman kultakentillä käytettyjä kullankaivun tekniikoita, koneita ja laitteita; hydraulista eli painevesipesua, kauhomiskoneita, uivia kauhomis- ja huuhdontakoneita, kauhaketjuja, seularumpuja, soran kuljettimia Siperiassa, Alaskassa, Kanadassa, Uudessa Seelannissa, Australiassa jne. Nämä ”tutkimustulokset” Ivalojoen alueen kultapitoisuudesta ovat kummitelleet kultahistoriassa pian 100 vuotta. Kultakuume syttyi taas kerran Geologisen komission ja asiantuntijoiden ankarasta kritiikistä huolimatta artikkeli vaikutti kultahistoriassa vuosikymmeniä, synnytti suuria kultayhtiöitä 1920- ja 1930-luvuilla. Näissä yhtiöissä oli mukana moni tutkimukseen kriittisesti suhtautuneista geologeista. Hakematta tulee mieleen kasku kullankaivajasta taivaan portilla. ”Kullankaivajien kiintiö meillä on juuri nyt täynnä”, sanoi Pyhä Pietari. ”Antakaa minä hoidan asian”, kysyi kullankaivaja ja luvan saatuaan huusi portin sisäpuolelle, että ”helvetistä on löydetty kultaa”. Tilaa tuli hetkessä ja kullankaivajamme pääsi sisään. Aikansa iloista ja riemuista nautittuaan hänelle tuli mieleen, jos siellä helvetissä sittenkin on kultaa. Sai rauhan vasta kun lähti asiaa tarkistamaan. Ivalojoki Oy ryhtyi toteuttamaan Hallin visioita tuhansien kultakilojen kaivamisesta, vaikka yhtiön johtavat geologit vähättelivät Hallin asiantuntemusta. Tässä kuva Vaskisuvannon suuresta padosta Ivalojoella Sotajoen suun alapuolella Ivalojkoki Oy:n työmaalla v. 1926. Wille Hallin artikkelisarjalla on varsin uskottavat ja kokemusperäiset juuret. Mies tuli 27. toukokuutta 1901 johtamaan kultayhtiö Prospektorin Luttojoen läntisen latvahaaran tutkimuksia. Prospektorihan oli se kultayhtiö, jonka maamme johtavat asiantuntijat ja suurliikemiehet perustivat kilpailemaan Henry Kerkelän kultayhtiöiden kanssa, koska Kerkelän uskottiin varastaneet Laanilan lupaavan kalliokultaesiintymän asiantuntijoiden nenän alta. Lutolta Hall sai siirron yhtiön Palsinojan työmaalle. Mies ei ollut tyytyväinen työantajaansa, liekö siellä hänen mielestään ollut liikaa epäpäteviä asiantuntijoita. Kesällä 1902 Hall palkattiin Kerkelän Kultakaivososakeyhtiön tekniseksi johtajaksi. Parin vuoden aikana hän ehti tehdä havaintoja kultaesiintymistä Laanilassa, Sotajoella, Palsinojalla ja Ivalojoella. Prospektor lopetti toimintansa muutaman vuoden jälkeen, mutta Kerkelä jatkoi kullankaivajana myyden lopulta kaivoksensa ja yrityksensä Suomalais-amerikkalaiselle kullankaivuyhtiölle. Uralin suurten jokien kullankaivussa käytetyt uivat ruoppaus- ja kullanhuuhdontakoneet saivat Hallin innostumaan asiasta. Hän tutustui Yliuraalilaisen Kultateollisuus Oy:n palveluksessa Venäjän kultakaivoksiin vuona 1904.  Seuraavana vuonna hän kirjoitti ruotsikieliseen Tekniker-lehden numeroon 414 artikkelin ruoppaajien käytöstä irtokullankaivussa Ivalojoella. Kauppaneuvos Edvard Åström, Kerkelän kaivosyhtiöiden suurin rahoittaja, tuki 1913 Hallin kultatutkimuksia Ivalojoella ja sitä täydentävää tutkitusmatkaa Kanadan kulta-alueille. Wille Hall oli kerännyt laajan kansainvälisen kokemuksen teollisuusmittakaavaisesta kullankaivusta eri puolilta maailmaa ja sitä hän sovelsi Ivalojoen ja Laanilan kultakentille laajassa artikkelissaan. Mielipiteittensä ja näkemystensä tueksi hän yleisti harvoja satunnaisia ja yksitäisiä kultapitoisuustutkimuksia; poimi niistä korkeimmat ja lupaavimmat pitoisuudet sekä todisteli niiden koskevan laajoja joki- ja puroalueita. Julkaisut saivat aikaan ryntäyksen; ”Lapin kullankaivajat käyttivät tiedon hyväkseen ja mainitsemani huuhdontapaikat vallattiin”, sanoo Hall lehtihaastattelussa Helsingin Sanomissa 23.6.1925. Yksi ensimmäisistä kultavaltausten haalijoista oli Heikki Kivekäs, jonka Ivalojoen Ritakoskella, Kultalassa, Sotajoella ja Härkäselässä olivat pahoin epäonnistuneet ja nyt Kivekäs näki mahdollisuuden rikastua valtauksia myymällä. Siinä hän onnistuikin, mutta innostui taas itse kullankaivusta saaden Rafael Haarlan rahoittamaan Lapin Kulta Oy:tä, jonka epäonnisessa lopussa myös Kivekkään legendaarinen kultamiesura päättyi pirtureseptit väärentämisen kautta kuolemaan Lappeenrannan keskusvankilassa. No, se oli taas toinen juttu, ainakin melkein. Hullu-Jussi pantiin töihin Toinen suuri kultayhtiö Ivalojoki Oy ryhtyi systemaattisesti toteuttamaan Hallìn artikkelissa esittämiä visioita tuhansien kultakilojen tyhjentämisestä. Kuinka ollakaan, keskeisenä puuhamiehenä siinäkin oli insinööri, rautatiehallituksen yli-insinööri Werner Ryselin. Kannatusyhdistyksestä yhtiöksi kasvanut Ivalojoki palkkasi maan johtavat asiantuntijat, muiden muassa Helsingin Yliopiston geologian professori Pentti Eskolan ja tohtori Aarne Laitakarin, tulevan Geologisen tutkimuslaitoksen ylijohtajan, palkkalistoilleen. Yhtiöllä oli kymmeniä työmaita ja tutkimuskohteita, joista keskeisimmät olivat Laanilan Kuivakurussa sekä Ivalojoen ja Sotajoen yhtymäkohdassa. Hankittiin kaivinkone ”Hullu-Jussi”, tehtiin rautatiekiskoja, kivenmurskaamo ja kullan erottelulaitos, rakennettiin patoja Ivalojoen koskiin, laadittiin suunnitelma kolmenlaisen järeän kone- ja laitekaluston ostamisesta, jonka jälkeen kalustoa olisi helppo siirtää paikasta toiseen; Kuivakurun kaltainen vanha joen pohja; kaivinkoneet, ratakiskot, kivimurskaamot, erottelulaitokset Ivalojoen kultapitoisen suvannot ja rannat; uivat kaivinkonehuuhtomot, talvikaivulaitteet jne. Sotajoen suun korkeat rantapenkat, vesipumput, kuljettimet Kuten tapaan kuuluu, yhtiöt riitelivät kiivaasti keskenään käyden kisaa valtauksista. Onnettomastihan siinä kävi lopulta molemmille. Yhtiöt lopettivat toimintansa 1926 ja 1927. Tiet kämpät, avatut kultamaat jäivät taas paikallisten ihmisten hyödynnettäväksi. Yksi mielenkiintoinen detalji nousee esille Ivalojoki oy:n historiasta. Yhtiön kaivosmestarina oli Kosti Nordlund, jonka jäljet salaperäisellä tavalla katosivat yhtiön loppuvaiheessa. Hänen väitettiin syyllistyneen kultanäytteiden suolaamiseen. Muun muassa ”Kultakuumme, Lapin kullan historia” sanoo miehen kadonneen lopullisesti. Sain  Makkosen Sepolta Savonlinnasta puhelun, jossa hän kertoi löytäneensä vanhoista lehdistä seuraavan uutisen: 2. 2. 1958   Suomalainen löysi suuren kultasuonen  Quebec, 1. 2. (STT-Reuter)  Insinööri K. Nordlund, joka äskettäin ilmoitti tavanneensa 80 km Quebecista etelään sijaitsevalta alueelta maailman suurimmaksi luulemansa kultasuonen, on osoittautunut suomalaiseksi asiantuntijaksi Kosti Nordlundiksi. Nordlund on syntynyt Suomessa v. 1896 ja toimi, saatuaan kaivosinsinöörin koulutuksen, ensin jonkin aikaa Lapissa. Vuonna 1937 Nordlund siirtyi Brittiläiseen Kolumbiaan ja on tehnyt siellä merkittäviä mineraalilöytöjä, samoin brittiläisessä Guyanassa. Nordlund ei kadonnut, hän meni Kanadaan ja tuo uutinen lienee koskenut Quebecin eteläpuolella olevaa Chaudiere Riverin varrella tehtyjä kultalöytöjä 1950-luvun alussa. Miksi tämä uutinen annettiin 40 vuotta katoamisen jälkeen? Halusiko Kosti puhdistaa täällä tahriintunutta mainettaan? Lähes jokaiselle kullankaivua tuntevalle hälytyskellot soivat, kun mies puhuu maailman suurimmaksi luulemastaan kultalöydöstä! Harha kummittelee vieläkin kultamailla? Insinöörien seikkailun Suomen kultamailla eivät lopu tähän. 1930-luvulla Ritakoskella vaikutti Luttojoen Kulta Oy, joka omalta osaltaan yritti hyödyntää Wille Hallin visioita. Lahtelainen insinööri Toivo Liljeqvist lienee tutkinut tarkoin insinööri Hallin teoriat Lapin kullasta ja koneista. Sen perusteella hän rakensi tämän uivan kaivinkoneen, ruoppaaja ja kullanhuuhdontakoneen Tolosessa ja kokeili Vaskissuvannossa. Sinne kone jäi rannalle 1954 kunnes Metsähallitus ja Kultamuseo pelastivat sen tuhoutumasta uudella vuosituhannella.. Parikymmentä vuotta myöhemmin 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa insinööri Toivo Liljeqvist Lahdesta rakensi suuren uivan ruoppaajan ja kullanhuuhdontakoneen Tolosessa kuljettaen sen Ritakosken yläpuolelle Vaskisuvantoon, jossa se edelleenkin on hylättynä rannalla.  Liljeqvist tutki melko laajalti kultaesiintymiä Ivalojoella, Laanilassa ja Saariselällä. Oppi-isänä lienee ollut Wille Hall, joka vietti loppuelämänsä Lahdessa ammattien tarkastajana. Kalliilla hankitut ja vaivalla erämaahan kuljetetut järeät koneet jäivät ruostumaan paikoilleen rahoittajien vetäydyttyä kultayhtiöstä. Tämän höyrykoneen ovat suosta nostaneet Kultamuseo ja Metsähallitus Ritakosken alapuolella. Kone oli käytössä 1920-luvun alussa, kuva vuodelta 2004. Hallin esittämät valtavat kultamäärät kummittelivat kultahistoriassa vielä paljon myöhemminkin, ehkä kummittelevat edelleen. Geologinen tutkimuslaitos järjesti 1980-luvun alussa Vuotson tukikohdassa seminaarin, jonka tarkoituksena oli sovitella Tankavaaran kultamuseon ja Lapin Kullankaivajain liiton kiivaaksi käynyttä riitaa. LKL:n silloinen sihteeri Heikki Korhonen piti alustuksen Ivalojoen kultapitoisuudesta hämmästyttämällä kuulijat tuhansilla kultakiloilla. Hän käytti pohjana Hallin artikkelisarjaa, ja mikäli muistan oikein, ei maininnut lähdettään. Englannista laivatulle kaivinkoneelle tehtiin tie erämaahan, mutta kone ei koskaan toiminut, sillä osakkaat päättivät lopettaa Lapin Kulta Oy:n toiminnan. Kone jäi ruostumaan Sotajoen rannalle. Lapin Kulta koki uuden tulemisen vuosikymmeniä myöhemmin ensin olutmerkkinä ja sitten sitä valmistavan yhtiön nimenä. Yhtiöllä on pitemmätkin juuret kultaan, sillä sen perustivat torniolaiset kauppiassuvut, jotka kaivoivat kultaa Ivalojoella 1870-luvun alussa. Kultahistoria on täynnä mielenkiintoisia, koomisia, traagisia, mutta kaiken kaikkiaan niin kovin inhimillisiä tapahtumia ja tapahtumasarjoja. Kultaa nostaa esille ihmisluonnon äärilaidat niin hyvässä kuin pahassakin. On sankareita, veijareita ja huijareita; useimmiten ne kaikki kulkevat samoilla saappailla. Sankarin sädekehän saa se, joka onnistuu kultaa löytämään, veijarin ja huijarin maine jää sille, joka uskoi, mutta ei onnistunut. Wille Hall uskoi asiaansa, sai muutkin uskomaan ja epäonnistumaan. Onneksi, sillä Ivalojoen rannat olisivat nyt aivan toisennäköisiä, revittyjä ja raiskattuja, jos esitetyt kultapitoisuudet olisivat totta! Entäpä jos Hall sittenkin oli oikeassa? Helvetissäkin on tarinan mukaan kultaa! Juttu pohjautuu Seppo J. Partasen Tankavaaran Kultasymposiumissa 6.8.2009 pitämään esitelmään. Haku: Suosituimmat artikkelit & sivut Kuvakertomuksia Henkilötiedosto Oma kaivos Metallinpaljastin Hipputeos KULTAKAUPPA Välineitä Lemmenjoki Saariselkä ja Laanila Vaskaus Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Uutisia kultamailta Lapin kullan kimallus 2018 Kultakesä alkoi komeasti: 225 g Kultakioski avattu Kutturantiellä UUTUUS SEULARÄNNI Palsinojan Neeterin tarina 1881 Tankavaarasta kultaa 85 vuotta Maija Vehviläinen  puheenjohtajaksi Sivut Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hipputeos KULTAKAUPPA Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Platinahipuista 1984 Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Historia ja tarinat Ivalojoki Haaksirikko Toloskoskella Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen lasku kesällä 2009 Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Saamelaiset kullankaivajana Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Erkki Kaikkonen on poissa Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Lasse Kockin muistolle Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Olavi Jomppanen +25.10.2017 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Youtube Linkit Hipputeoksen nettikauppa Kullankaivajain liitto Kultaperinne Lapin korukivet ja linkit Lapinkullan Ystävät ry Seppo J. Partasen kotisivut Tankavaaran Kultamuseo Teamdeadwood – vihreä kulta Tukes Valtauskartta HIPPUTEOKSEN NETTIKAUPASTA www.hipputeos.fi Lappiaiheiset kirjat ja kullankaivuvälineet. Kullan hintakäyrät (1 vuosi) USD / Unssi Lähde: gold price / goldprice.org Kultahippu.fi Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla.