kultahippu.fi - Sallan Tuntsalla on vielä kultaa

Sallan Tuntsalla on vielä kultaa | Kultahippu.fi

Kultahippu.fi Spined HTML

Sallan Tuntsalla on vielä kultaa | Kultahippu.fi Kultahippu.fi Tarinoita kullasta ja ohjeita kullankaivajalle Siirry sisältöön EtusivuKuvakertomuksia Metallinpaljastin Hipputeos KULTAKAUPPA Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Platinahipuista 1984 Historia ja tarinat Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Ivalojoki Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Haaksirikko Toloskoskella Ivalojoen lasku kesällä 2009 Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Saamelaiset kullankaivajana Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Olavi Jomppanen +25.10.2017 Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Erkki Kaikkonen on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Lasse Kockin muistolle Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Youtube Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Tuntsa – Euroopan suurimpia erämaita      Jorma Korpela Tuntsa on Euroopan viimeisiä ja suurimpia erämaita. Ainakin 10 tunturia yltää 500 metriin. Vedet laskevat kolmeen mereen; Jäämeri, Vienanmeri ja Pohjanlahti. Tulivuoret purkautuivat alueella aikanaan ja siksi kallioperä on vulkaanista. Salla Tuntsan erämaata; keskellä yli 600 m korkean Sauoivan huippu. Tieuraa pitkin pääsin pikku Toyotalla peräkärryn kanssa ihan kultakurun reunalle. Kuva Jorma Korpela. Matkaa Sallan kirkonkylästä entiselle Tuntsan vartiolle on noin 115 km itärajan suuntaisesti kohti koillista. Matka kestää autolla noin puolitoista tuntia, kun loppupätkä noin 30 km peruskorjattiin 1995. Ajaa voi vaikkapa 100 km tunnissa, mikä ei ole lakien mukaista erämaassakaan. Alle kahdessa tunnissa on joka tapauksessa Sallasta tunturien tuulissa, ja tuulen raikkaus on aina niin kotoista. Tuntsan kulta löytyi kymmeniä vuosia sitten eli suurin piirtein sen ajan, minkä koivuisen kuokanvarren kestää lahota niin, että vain terä jää jäljelle. Kullan löysi uudelleen eläkkeellä oleva Rautaruukin assistentti poikineen Nuoluskurusta 1993. Kurulle syntyi valtauksia noin kahden kilometrin matkalle, niistä minäkin ostin itselleni yhden. Kullan esiintyminen Kun Nuoluskurussa varoen raapaisi pinnan pois ja otti muutaman lapiollisen maata vaskooliin, niin hiput olivat taatut. Minulla oli varma paikka vierailta kätkettynä. Kahdella lapiollisella tuli takuusti puolikymmentä hippua. Enimmäkseen ne olivat täitä tai saivareita, mutta itse vaskattuina ainutkertaisia. Basillit ja hengettömät jäivät Nuolusojaan kasvamaan. Nuolusojan pohjoisrinteessä oli paikka, jossa kaapaisulla näkyi jo keltaista, niin minulla kuin naapurillakin. Siltä puolelta aloitin kaivamisen 1994. Naapurit olivat poimineet melko karkeata kultaa, mutta muuttivat valtausajan päätyttyä alavirtaan. Hippuja kyllä löysin heidän jäljiltään, mutta olivat kovin pieniä. Entisessä paikassa 0,2 – 0,3 gramman hiput eivät olleet harvinaisia, mutta uudessa paikassa oli hyvä jos täihipun löysin. Suurin sormissani pitämä Tuntsan hippu painoin tasan kolme grammaa. Se oli pyöreä kuin neppari ja oli löytynyt reilun 100 m päästä montultani. Sama kaveri oli poiminut vaskoolista parinkin gramman hipun. Omalta palstaltani suurin taisi olla 0,4 g, pinta-alaa paljon, mutta painoa vähän. Sen olen lahjoittanut koruksi. Yleisesti ottaen kultaa kyllä löytyisi, kunhan joku kuopaisisi. Valtausaikani päättyi v. 2000 ja jatkoin seuraavana kesänä siivoten ja vähän rännittäenkin. Kaivoin myös ”kanakuoppia” jopa 20 metriä ylös rinteeseen. Hienoa kultaa löytyi joka paikasta. Moreenia saattoi olla metrinkin paksuudelta kallion päällä. Siitä pitäisi jonkun jatkaa alkamaani työtä menemällä syvemmälle. Nuoluskurun kivet Tuntsan erämaa ja Ylimmäinen Nuoluskuru, kultamaa. Nuoluskurun ylin osa näyttää tylyltä; puolen kuution ja kuutionkin kiviä vieri vieressä. Taustalla kalliopahta, joka on kuin palotorni. Käyttämäni 20 m paloletku ei maata hipaissut vettä tuodessaan.  Ilmeisesti nämä pahdat ovat olleet luonnon rihloja, sillä kurun loiva puoli on tyhjä kullasta. Hienoa kultaa on kyllä alempana molemmin puolin kurua. Kulta oli alle 20 cm syvyydessä kivien alla niin minulla kuin naapurillakin. Kun sait käännettyä puolen tonnin laattakiven paikaltaan, alla saattoi olla rikaskin paikka harmaassa sorassa. Parhaita olivat 0,5-1 metriset kalliokurut; kaivaminen, painepesu, vaskaus ja tili! Yllätyin monta kertaa iloisesti siitä, mitä painepesu voi tuottaa. Viimeisen kerran kävin Nuoluskurussa elokuussa 2002. Olin jättänyt rännin takuupaikalle kyljelleen ja kauhistuin. Nyt ränni oli jätemaan päällä ja molemmin puolin sitä oli kaivettu. Tuskin Turun torikauppiaalle tiliä tuli? Jos vielä paikalle pääsisin, alta kymmenen minuutin kaivaisin hiput esille. Leuhkimatta! Kurun alaosa ei ole yhtä kivikkoista. Maa on normaalia moreenia ja hiput pienempiä. Suurin ongelmani olivat suuret kivet. Pieni kahden tonnin nestetunkki auttoi rautakangen ohella. Muistojen kultaa Jorma Korpela Nuoluskurun reunalla joskus 1990-luvun alkupuolella. Kuva Seppo J. Partanen. Hyvät ovat muistot Nuoluskurusta kuten Lemmenjoen Puskultakin. Monta oli iloista iltaa naapureiden kanssa honkatulilla. Puskullahan oli matkaa naapuriin 3 kilometriä, Nuoluskurussa vain 100 – 200 metriä. Kieltäkin joskus liukasteltiin kohtuudella, kuten kullankaivajain kuuluukin. Kannattaako Tuntsalla kultaa tonkia? Toki, hetkeäkään epäröimättä. Nuoluskurussa on vain vähän pintaa raapaistu, eikä siellä liene 2016 ollut kuin yksi valtaus, kun 90-luvun lopulla valtauksia oli kilometreittäin. Nuoluskuru ei ole ainut kultapaikka Sallan pohjoisissa erämaissa. Suolttijoella sieltä noin 50 km etelään oli myös valtaus vanhasta savottapirtistä vähän länteen. Vain ohut maakerros oli kallion päällä ja yhtäläisesti löytyi kultarakeita kuin Nuoluskurussakin, itse sen olen nähnyt. Erona oli vain se, että kallion olivat nuolleet puhtaaksi turistit ja vieläpä maksaneet itse työn tekemisestä. Jos joku on kiinnostunut Tuntsan kullankaivusta, olen valmis antamaan neuvoja ja ohjeita omien kokemusteni pohjalta. Tässä yhteystietoni: Jorma Korpela      Puh. 040-5898485, Matovaarantie 14, 98900 Salla Jorma ei toistaiseksi pysty vastaamaan puheluihin tai kirjeisiin, toivomme pikaista paranemista ja paluuta kotiin. Seppo J. Haku: Suosituimmat artikkelit & sivut Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Oma kaivos Henkilötiedosto Välineitä Hipputeos KULTAKAUPPA Lemmenjoki Saariselkä ja Laanila Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Vaskaus Uutisia kultamailta Lapin kullan kimallus 2018 Kultakesä alkoi komeasti: 225 g Kultakioski avattu Kutturantiellä UUTUUS SEULARÄNNI Palsinojan Neeterin tarina 1881 Tankavaarasta kultaa 85 vuotta Maija Vehviläinen  puheenjohtajaksi Sivut Hakemistot Asia- ja paikkatiedosto Henkilötiedosto Hipputiedosto Kirjallisuus Hipputeos KULTAKAUPPA Hiput Hippulista Isomus metallinetsimellä Mäkärästä Kesän 2016 suurimmat hiput Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kun Nipa isomuksen löysi Miessiltä isomuksia 2014 Näin löytyi kesän 2012 suurin hippu Palsinojan jäsenvaltaukselta onnenkantamoinen Platinahipuista 1984 Riemunkiljuntaa Elsanojalla = 22 grammaa Tytti etsii kultahipun sielua ja sydäntä Uutisia hippulöydöista Historia ja tarinat Ivalojoki Haaksirikko Toloskoskella Helsinkiläiset tyhjensivät Sotajoen suun kullan Ivalojoen lasku kesällä 2009 Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat Kultala Kultalassa kadonneen jäänteet löytyivät Ritakoski Ruikanmutka Jumalanpalveluksia Ivalojoen kultamailla Lapin kullankaivun historia Kiista kullan löytäjästä Kullankaivu toi Inarin maailmankartalle Kultasoutu Kutturasta Rovaniemelle Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista Lapin kultahistorian suurin harha; 13 000 kiloa kultaa Lemmenjoki Lemmenjoen nimen alkuperä Lemmenjoen vanhoja karttoja Lemmenjoki 2012 Miessimaan naurut ja laulut Onko tämä kultaa? Petronella, legenda vailla vertaa Pusku ja Ruittu ovat Nipan muistojen maita Tunnelmapaloja Petronellan jalanjäljiltä Saamelaiset kullankaivajana Saariselkä ja Laanila Hangasojan isommuksen tarina vuodelta 1910 Kullankaivajien jäljet Laaniojalla Kullankaivua Saariselällä 1930 Kultahistorian suurin hippu sai muistolaatan Saariselän nimistö Sallan Tuntsalla on vielä kultaa Sotajoki ja Palsinoja Palsinojan Neeteri – tarina tilastojen takaa Tankavaara Dokumentti Tankavaaran noususta ja uhosta Historia ja menneisyys elää Tankavaaran tantereilla KULTAMUSEO TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA Tankavaara tähyää maailmalle Tarinoita ja legendoja Missä on Jaakko Isolan kulta Sankari, veijari ja huijari Tarinoita kadonneesta kullasta Tarinoita unelmista ja huijauksista Vanhan kullankaivajan viisauksia Kalifornia 2014 Keene Engineering ja Pomona Kultakuume amerikkalaisittain Kirjat Ivalojoen kultatarinat kirjana Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista Kirjoja Lapista ja kultamaista Kultamiehetkin mukana Lapin kaskukirjassa Lapin Kullankaivaja lehdet Tarinoita ja tietoa Lapin kulkijoista ja keinoista Kullankaivajaksi? Rengiksi, haetaan ja etsitään Kuvakertomuksia Metallinpaljastin Mökkivuokraus ja palvelut kultamailla Ohjeita Huuhdonta Erilaisia rännejä Monttu Sauna Välineitä Vaskaus Oma kaivos Hakemukset viivästyvät Oman kaivoksen kustannuksia Pyrkyripalsta Aulis Kajanto Erkki Kaikkonen on poissa Heistä jäi legendat 2014 Heitä ei enää ole Ilosen Riku sai kutsun Pyrkyripalstalle Jaakko Kangasniemi on poissa Jussi Prokuristi on poissa Keijo Hoffren Lasse Kockin muistolle Leif Rantala on poissa Lemmenjoen legenda Niilo Ranttila Lentokapteeni Reijo Raumala Liisi ja Aatos Flinck Mähösen Matti muistettiin Tankavaarassa Mäkipurot – Lemmenjoen elinkautiset Martti Hanhivaara on poissa Martti Kalevi Mononen 17.10.1938 – 23.06.2012 Olavi Jomppanen +25.10.2017 Pekka Salonen on poissa Pentti Karhunen siirtyi kultahistoriaan Petronella palasi ystävien keskelle Pietu on poissa Tiera, hän on mennyt rajan taa Timo Keinänen ei ehtinyt Kultamieskotiin Yrjö Korhonen jätti hyvät muistot Youtube Linkit Hipputeoksen nettikauppa Kullankaivajain liitto Kultaperinne Lapin korukivet ja linkit Lapinkullan Ystävät ry Seppo J. Partasen kotisivut Tankavaaran Kultamuseo Teamdeadwood – vihreä kulta Tukes Valtauskartta HIPPUTEOKSEN NETTIKAUPASTA www.hipputeos.fi Lappiaiheiset kirjat ja kullankaivuvälineet. Kullan hintakäyrät (1 vuosi) USD / Unssi Lähde: gold price / goldprice.org Kultahippu.fi Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla.